Sitrussivut / Mandariini

Historia ja nykyisyys
Mandariinien laaja ryhmä
Luokitus
Viljely
Käyttö

Mandariinilajikkeita (Sivun sisällysluettelo)

Mandariinit Citrus reticulata

Mandariini

Klementiini

Tangeriinit

Tangorit

Tangelot

Satsumat Citrus unshiu

Välimerenmandariini Citrus deliciosa

Kuningasmandariinit Citrus nobilis

Englanninkielisessä versiossa on lisää mandariinihybridejä
ja mandariinin lähisukulaisia:

Tangelo x klementiini risteymät (englanniksi)
Citrus nobilis x deliciosa risteymät (englanniksi)
Tangor x deliciosa x reticulata risteymät (englanniksi)
Mandariinin lähisukulaisia (englanniksi)

Klementiinejä
© Gérard Paillard / INRA

Historia ja nykyisyys

Mandariineja on viljelty Kiinassa ja Japanissa runsaasti jo 1500-luvulla. Mandariini saapui länsimaihin tärkeimmistä sitrushedelmistä viimeisenä 1800-luvun alussa. Vuonna 1805 kaksi mandariinilajiketta lähetettiin Kantonista, Kiinasta Englantiin, josta mandariinit vähitellen levisivät Välimeren alueelle. Vuoteen 1850 mennessä mandariini oli jo laajalti viljelyssä Italiassa. 1840-luvun lopulla Italian konsuli New Orleansissa tilasi Japanista kaksi mandariinipuuta ja istutti ne konsulaattinsa eteen. Puita lisättiin ja ne kulkeutuivat sekä Kaliforniaan että Floridaan. Owari satsuma tuli Japanista vuosina 1876-1878 sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin, jossa vuosina 1908-1922 miljoona satsuman taimea istutettiin Meksikonlahden rantavaltiohin. Kuningasmandariini tuli vuonna 1882 ja Ponkan mandariini vuonna 1893.

Mandariinin laajempi kaupallinen viljely alkoi länsimaissa vasta 1900-luvun alussa. Mandariinin suurimmat viljelijät ovat Kiina, Espanja, Brasilia, Japani ja Turkki, mutta suurimmat mandariinin viejämaat ovat Espanja, Kiina, Marokko, Turkki ja Etelä-Afrikka. Katso: Johdanto, Sitrusten tuotanto maailmassa 2007-08.

Citrus sunki (Citrus reticulata var. austera)

Mandariinien laaja ryhmä

Citrus amlycarpa 'Nasnaran' © C. Jacquemond / INRA

Mandariinien ja sen lähisukulaisten muodostama ryhmä on monimuotoisin ja lajikemäärältään suurin sitrushedelmien lohko. Mandariinin kaupallisesti merkittävien lajikkeiden lukumäärä on samaa luokkaa kuin kaikkien muiden sitrushedelmien kauppalajikkeiden määrä yhteensä. Ranskan kansallisen maatalouden tutkimusinstituutin (INRA) Korsikalla sijaitsevalla koeasemalla (SRA) kasvaa yli 360 eri mandariinipuuta. Kun otetaan huomioon puut, joilla on eri nimi, mutta joiden tiedetään olevan samaa lajikketta, jää jäljelle noin 240 eri mandariinilajiketta. Suuri osa tämän mandariinisivun valokuvista on peräisin tästä Korsikan sitrustarhasta. Kun Japanissa tiedetään olevan yli 100 nimettyä satsumalajiketta, arvellaan tunnettujen mandariinilajikkeiden määräksi yli 400. Kaupallisesti merkittäviä mandariinin viljelylajikkeita arvioidaan olevan yli 300.

Tämän sivun hedelmät on mandariinilajikkeissa alempana jaoteltu yhdeksään pääryhmään. Niissä esitellään kuvan kera noin 40 yleisintä mandariinia. Lisäksi mainitaan runsaat 30 näiden läheisintä sisarlajiketta. Sitrussivujen englanninkielisessä versiossa on mandariineja, mandariinihybridejä ja mandariinin pienihedelmäisiä lähisukulaisia yhteensä yli 100 lajiketta.

Luokitus

Mandariinien luokitus on monimutkaisempaa kuin muiden sitrusryhmien luokitus. Mandariinien kokoaminen kolmeen lajiin yhdysvaltalaisen Swinglen tavoin vaikuttaa liian mielivaltaiselta ja niiden jakaminen 36 lajiin ja niiden alaryhmiin japanilaisen Tanakan tavoin vaikuttaa liian monimutkaiselta. Tämän esityksen tekijä on noudattanut Robert Willard Hodgsonin kirjassaan Horticultural varieties of Citrus, (The Citrus Industry, luku 4.) omaksumaa käytäntöä. Siinä deliciosa (välimerenmandariini), nobilis (Kauko-idän mandariinit) ja unshiu (satsumat) ovat omia lajejaan johtuen niiden alkuperästä, maantieteellisestä jakaumasta ja ominaispiirteistä. Kaikki muut mandariinit ja niiden hybridit (mandariinit, klementiinit, tangeriinit, tangorit ja tangelot) on koottu lajiin reticulata. Mandariinien pienihedelmäiset sukulaiset on luetteloitu lopussa erikseen.

Kamputseanmandariini, Citrus nobilis var. typica © C. Jacquemond / INRA

Klementiini 'Corsica' © C. Jacquemond / INRA

Viljely

Mandariinit ovat sitrushedelmistä sopeutuvaisimpia; niitä voidaan viljellä Välimeren lauhkean ilmaston seuduilta kostean ja kuuman trooppisen ilmaston kautta lähes kuivaa autiomaata muistuttaviin olosuhteisiin asti. Mandariinit sietävät sitrushedelmistä parhaiten kuivuutta ja kylmyyttä. Puut eivät vaurioidu muutaman asteen pakkasessakaan. Satsumien kerrotaan kestäneen -11 asteen pakkasta. Mandariini taasen, päinvastoin kuin muut sitrushedelmät, ei kypsyttyään säily pitkään puussa, vaan on poimittava melko pian. Koska mandariinin ohut kuori on pehmeä ja irtoaa helposti, se kestää huonosti myös pitkää kuljetusta ja varastointia. Mandariini on parhaimmillaan kun se syödään 2 - 3 viikon kuluessa poimimisesta.

Käyttö

Suurin osa mandariineista syödään tuoreena hedelmänä. Jonkin verran tuoremehua valmistetaan. Mandariini koristaa monia kakkuja ja leivonnaisia ja niitä käytetään hedelmäsalaatteihin ja muihin jälkiruokiin. Mandariiniöljyllä on merkittävä asema elintarviketeollisuudessa: sitä käytetään mausteena makeisissa, hyytelöissä, jäätelöissä, purukumeissa ja leivonnaisissa. Se tuo sitrusaromia moniin pullotettuihin virvoitusjuomiin. Mandariinin kuoriöljyllä ja siemenuutteella maustetaan paitsi mandariini- myös muita tunnettuja sitrusliköörejä.

Mandariinilajikkeita

Tällä sivulla mandariinit on jaoteltu seuraavasti:

1. Mandariinit Citrus reticulata

2. Mandariini Suntara, Changsa, Fuzhu, Antillienmandariini

3. Klementiini

Marisol, Clemenules, Oroval
Algerian, Nour, Sidi Aissa
Corsica, Caffin, Fina
Klementiiniristeymiä: Clemenvilla, Mandor
Bruñó klementiinit

4. Tangeriinit Joulutangeriini, Australiantangeriini

5. Tangorit Temple, Ortanique, Ellendale, Murcott

6. Tangelot Minneola, Pearl, Orlando, Sunshine, Rumeliini (UGLI ®)

7. Satsumat Citrus unshiu

Aikaisia Wase-satsumalajikkeita: Miyagawa, Okitsu, Kuno,
Myöhäisiä Unshû-satsumalajikkeita: Owari, Silverhill, Dobashi Beni
Uusia satsumalajikkeita

8. Välimerenmandariini Citrus deliciosa

9. Kuningasmandariinit Citrus nobilis

Kamputseanmandariini, Kuningasmandariini, Japaninmandariini

Englanninkielisestä versiosta on lisää mandariinihybridejä ja mandariinin lähisukulaisia:

10. Tangelo x klementiini risteymät (englanniksi)
11. Citrus nobilis x deliciosa risteymät (englanniksi)
12. Tangor x deliciosa x reticulata risteymät (englanniksi)
13. Mandariinien pienihedelmäiset lähisukulaiset (englanniksi)

Mandariinit
Citrus reticulata


LAT	Citrus reticulata Blanco
Syn	Citrus nobilis Andrews, non Lour.
FIN	Mandariini
	Vaikka mandariini tuli sitrushedelmistä viimeisenä kaukoidästä Eurooppaan, on se sittemmin kasvanut yhdeksi suosituimmista sitrushedelmistä. Mandariinin suosiota on lisännyt sen koko; hedelmä mahtuu helposti eväslaatikkoon, reppuun mukaan retkelle tai vaikkapa taskuun. Mandariini on kätevä ja nopea kuoria kaikissa tilanteissa ja sen lohkot aukeavat helposti. Mandariini mahtuu hyvin myös lapsen käteen ja useimpien mandariinien siemenettömyys on lapsille lisäplussaa.
ENG	Mandarin, Common mandarin, True mandarin Mandarin orange, Culate mandarin
FRA	Mandarine
DEU	Mandarine
I TA	Mandarina
ESP	Mandarina
Kuvat		© C. Jacquemond / INRA

Mandariini


LAT	Citrus reticulata var. poonensis (Hayata) H.H. Hu
Syn	Citrus poonensis Tanaka Citrus reticulata 'Poongan' Citrus reticulata ’Suntara’
FIN	Suntaramandariini
	Suntara on todennäköisesti eniten viljelty yksittäinen mandariinilajike maailmassa. Suntara on ykköslajike Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Laji on nopeakasvuinen keskisuuri puu, hedelmät kirkkaan punaisia. Kutsutaan myös ponkanmandariiniksi.
ENG	Suntara mandarin, Suntara orange, Ponkan mandarin, Chinese Honey
FRA	Mandarine Suntara, Mandarine Ponkan
Kuvat		(1) © C. Jacquemond / INRA (2) © Aggie Horticulture TAMU


LAT	Citrus reticulata ’Changsa’
Syn	Citrus reticulata ’Tshangsa’
FIN	Changsanmandariini
	Changsanmandariini on viime aikoina kasvattanut suosiotaan viileillä kasvualueilla selvittyään hyvin ennätyksellisistä pakkasjaksoista. Changsaa viljellään kaikilla sitrushedelmien kasvatusalueilla. Changsa on runsassatoinen. Hedelmät ovat pieniä ja niissä on siemeniä, mutta ne ovat hyvin makeita ja mehukkaita. Changsaa käytetään mandariinituoremehun valmistamiseen.
ENG	Changsa mandarin
FRA	Mandarine Changsa, Mandarine Tch'ang-cha
Kuvat		(1) © C. Jacquemond / INRA © UCR Citrus Variety Collection


LAT	Citrus reticulata 'Fuzhu'
Syn	Citrus erythrosa Tanaka Citrus reticulata Blanco var. erythrosa H. H. Hu Citrus reticulata 'Zhuju'
FIN	Fuzhunmandariini
	Alunperin kiinalaista fuzhunmandariinia viljellään myös Japanissa. Se on voimakasvärisempi kuin satsuma. Erythrosa mandariineissa on paljon väriaineita niin kuoressa, lihassa kuin mehussakin ja ne näyttävät usein hehkuvan punaisilta.
ENG	Fuzhu mandarin, Red-skinned orange
FRA	Mandarine Fuzhu, Orange du Japon à peau rouge
Kuva		© C. Jacquemond / INRA


LAT	Citrus reticulata 'Antillaise'

FIN	Antillienmandariini
	Karibianmeren saarilla (Antillit) kasvava litteänpyöreä mandariinilajike.
ENG	West Indian mandarin
FRA	Mandarine antillaise
Kuva		© C. Jacquemond / INRA

Muita reticulata mandariineja: Pixie, Daisy, ja Gold Nugget

Takaisin mandariinilajikkeisiin

Takaisin alkuun

Klementiini


LAT	Citrus reticulata sp. Blanco
Syn	Citrus reticulata var. chrysocarpa Tanaka Citrus clementina Tanaka Citrus deliciosa x sinensis
FIN	Klementiini
	Ensimmäinen klementiinipuu kasvoi munkkien ylläpitämän Pères du Saint-Esprit orpokodin puutarhassa Misserghinin kylässä lähellä Oranin kaupunkia Algeriassa. Puutarhassa kasvoi siemenestä kasvatettuja välimerenmandariineja (Citrus deliciosa). Läheisissä puutarhoissa kasvoi sekä appelsiineja että pomeransseja. Puu jäi aluksi unohduksiin kunnes isä Clément (oik. Vincent Rodier 1829-1904), jonka vastuulla puutarhan hoito oli, huomasi, että orpokodin lapset rupesivat syömään sen hedelmiä, jotka olivat makeampia kuin muut mandariinit ja kypsyivät niitä paljon aikaisemmin. Vuonna 1902 professori Trabut Algerian puutarhayhdistyksestä julkaisi ensimmäisen klementiiniä koskevan artikkelin ranskalaisessa puutarha-alan lehdessä. Klementiini nimettiin löytäjänsä isä Clémentin mukaan. Aiemmin klementiiniä luultiin mandariinin ja pomeranssin risteymäksi mutta vuonna 2002 hedelmän kromosomeja tutkimalla todettiin että klementiini on välimerenmandariinin ja appelsiinin risteymä. Klementiini on helposti kuorittava siemenetön mandariini, jonka aromikas maku miellyttää monia. Tarhassa, jossa on muita siemenellisiä sitrushedelmiä lähellä, saattaa ristipölytys aiheuttaa joitain siemeniä myös klementiinin hedelmiin. Klementiinin siemenistä ei kasva emokasvin kaltaisia jälkeläisiä. Klementiiniä lisätään pistokkaista ja varttamalla oksia tai silmuja. Alempana esiteltyjen kaikkien tunnetuimpien klementiinilajikkeiden lisäksi yleisiä klementiinejä ovat mm: Bruno (Huomaa Bruñó klementiinit alempana), Esbal, Fina Sodea, Orogrande ja Ragheb.
ENG	Clementine, Loose rind mandarin, Mandarin orange
FRA	Clémentine
I TA	Clementina, Mandarancia
ESP	Clementina
Kuvat		(1) © Gérard Paillard / INRA (2) © C. Jacquemond / INRA (3) © CCPP

Syksyn eurooppalaiset suosikkiklementiinit
LAT	Citrus reticulata sp.
	Citrus reticulata ‘Marisol’ Citrus reticulata 'Clemenules' Citrus reticulata 'Oroval'
	Marisol (ylimmässä kuvassa) Nimi tarkoittaa merta ja aurinkoa. Joillekin marisol-klementiinien ilmestyminen kauppoihin loka-marraskuussa on ensimmäinen merkki lähestyvästä talvesta. Monet pitävät klementiinin pirteästä hapokkuudesta. Clemenules (Nules) Clementina de Nules on klementiini Nulesin kaupungista Espanjassa. Monien mielestä Clemenules on makein ja aromiltaan parhain klementiini. Siemenettömät ja mehukkaat hedelmät kypsyvät marraskuussa. Oroval (alin kuva) Oroval on klementiiniksi suurikokoinen, pinnaltaan hieman karkea ja väriltään jonkin verran muita klementiinejä vaaleampi.
ENG	Clementines Marisol, Clemenules and Oroval
FRA	Clémentines Marisol, Clemenules et Oroval
Kuvat		(1,3) © CCPP © UCR Citrus Variety Collection

Pohjois-Afrikan tähtiä
LAT	Citrus reticulata sp.
	Citrus reticulata 'Algerian' Citrus reticulata 'Nour' Citrus reticulata 'Sidi Aissa'
	Algerian (Commune) (ylin kuva) Yksi vanhimmista klementiineistä; kotoisin Algerian pohjoisosista, jossa klementiini lajikkeena syntyi; levinnyt sieltä Commune nimellä lähes kaikkiin Välimeren maihin, joissa mandariineja viljellään. Kestää hyvin hallaa. Nour Nour on tärkeä marokkolainen klementiini. Hedelmät pinnaltaan voimakkaan punaisia ja usein hieman karheita. Hedelmäliha on pehmeätä, hyvin mehukasta ja hyväaromista. Kypsyy tammikuussa ja satoaika kestää maaliskuulle. Sidi Aissa (alin kuva) Espanjalaisen Fina lajikkeen spontaani muunnos Marokosta. Hedelmät ovat isokokoisia ja niissä on vahva kuori, joka kestää hyvin kuljetusta ja varastointia. Sidi Aissa on tuottoisa puu. Satoaika alkaa marraskuussa. Muita Pohjois-Afrikan klementiinejä: Monreal ja Carte Noir.
ENG	Clementines Algerian, Nour and Sidi Aissa
FRA	Clémentines Commune, Nour et Sidi Aissa
Kuvat		(1) © C. Jacquemond / INRA © UCR Citrus Variety Collection (3) © CCPP

Kansainvälisiä klementiinejä
LAT	Citrus reticulata sp.
	Citrus reticulata ‘Corsica’ Citrus reticulata 'Fina' Citrus reticulata 'Caffin'
	Corsica (ylin kuva) Corsica on keskikokoinen helposti kuorittava klementiini joka kasvaa isoissa monen hedelmän terttumaisissa muodostelmissa. Korsikan saari on Ranskan ainoa alue, jossa klementiini kasvaa. Saarella on 1950-luvulta alkaen kehitelty satoisampia ja ominaisuuksiltaan parempia klementiinilajikkeita. Korsikan klementiinejä kasvatetaan ympäri maailmaa. Corsicasta on useita viljelylajikkeita eri olosuhteisiin. Kuvassa on Corsica 2. Fina Lajike on tuotu Algeriasta Espanjaan 1925. Lähes kaikki Espanjan omat klementiinilajikkeet polveutuvat Finasta. Puu on lehtevä ja runsastuottoinen. Monet pitävät vanhaa Fina lajiketta Espanjan klementiinien aatelistoon kuuluvana. Lajiketta kasvatetaan paljon myös Yhdysvalloissa. Caffin (alin kuva) Caffin on eräs aikaisimpia klementiinejä. Pinta saa voimakkaan värin heti kypsyttyään mutta ei säily puussa pitkään vaan on noukittava aikaisin. Mehukas ja hyväarominen.
ENG	Clementines Corsica, Fina and Caffin
FRA	Clémentines Corsica, Fina et Caffin
Kuvat		(1) © Franck Curk / INRA © UCR Citrus Variety Collection (3) CCPP

Klementiiniristeymiä
LAT	Citrus reticulata sp.
	Citrus sinensis 'Clemenvilla' Citrus sinensis 'Mandor'
	Klementiini 'Clemenvilla' on kasviopillisesti tangelo, mandariinin ja greipin risteymä. Toinen sen vanhemmista on Fina klementiini ja toinen 'Orlando' tangelo. Tästä neljän sitruslajikkeen risteymästä on syntynyt herkullinen, voimakasarominen ja hyvin mehukas hedelmä, jota joissain maissa myydään tangelolajikkeena Nova. Jos Clemenvilla-viljelmä on erillinen, ovat hedelmät täysin siemenettömiä, mutta jos aivan läheisyydessä on pölyttäviä sitruslajikkeita, saattaa Clemenvilloissa olla joitain siemeniä. Klementiini 'Mandor' (Mandora) on kasviopillisesti tangor, mandariinin ja appelsiinin risteymä. Mandor on eurooppalainen nimitys hedelmälle, joka alunperin syntyi Jamaikalla luonnonvaraisena risteymänä, jota Euroopan ulkopuolella myydään nimellä Ortanique (kuvaus alempana). Iso osa Suomessa keväisin myytävistä Mandoreista tulee Kyprokselta, jossa ilmasto suosii lajiketta. Riipuen viljelymaan kielestä Mandoria tuodaan Suomeen myös nimillä Mandora, Ortanique, Orantanique, Topaz ja Villa Late.
ENG
FRA
Kuvat		© C. Jacquemond / INRA

Bruñó klementiinit

Bruñó (lue: brunjoo) on espanjalainen tuotemerkki, jonka omistaa kahden veljeksen vuonna 1977 perustama Hermanos Bruñó niminen yritys, joka myy appelsiineja ja klementiinejä sekä meloneja ja vesimeloneja. Yritys sijaitsee lähellä Alcalá de Chivertin kaupunkia Castellonin maakunnassa Välimeren rannalla. Hermanos Bruñó työllistää 125 henkilöä ja pakkaa ja myy lähialueen sopimusviljelijöiden tuotteita.

Klementiineistä Bruñón valikoimiin kuuluvat lajikkeet Arrufatina, Clemenpons, Clemenules, Fina, Hernandina, Oronules ja Oroval sekä klementiiniristeymät Clemenvilla, Fortuna ja Ortanique. Bruñó tuotemerkkiä ei pidä sekoittaa klementiinilajikkeeseen Bruno, jota ei viime vuosina enää ole tuotu Suomeen.

Appelsiineista Bruñón tuotteisiin kuuluvat: Lane Late, Navel, Navelate, Navelina, Salustiana ja Valencia Late.

Bruñón sitrushedelmiä tuodaan Suomeen paljon. Kaupoissa myydään klementiinejä Bruñó nimellä, mutta kyseessä on tuotemerkki (aivan kuten Jaffa). Pakkauslaatikosta saattaa nähdä mikä lajike on kyseessä.

Takaisin mandariinilajikkeisiin

Takaisin alkuun

Tangeriinit


LAT	Citrus reticulata Blanco 'Tangerine'
Syn	Citrus tangerina Tanaka
FIN	Tangeriini
	Tangeriinit ovat ryhmä alunperin Tangerin sataman kautta muihin maihin kulkeutuneita marokkolaisia mandariinilajikkeita ja niiden myöhempiä risteymiä. Useimmat Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa viedyt ensimmäiset mandariinilajikkeet kulkivat tätä reittiä. Pohjois-Amerikassa myös muita mandariinilajikkeita kutsutaan yleisesti tangeriineiksi. Alla mainittujen joulutangeriinin ja australiantangeriinin lisäksi Tanaka luokitteli Citrus tangerina ryhmään myös lajikkeet Redskin (Du Cap), Sanguigno (Trabut) joka on veritangeriini, Swatow (Vermillion) ja Kauko-Aasian lajikkeet Da hong pao (Juhong) and Suen (Suen Kat).
ENG	Tangerine
FRA	Tangerine
DEU	Tangerine
Kuvat		© C. Jacquemond / INRA


LAT	Citrus reticulata ’Red Tangerine’
Syn	Citrus reticulata ‘Christmas’ Citrus reticulata ‘Dancy’ Citrus tangerina ’Red Tangerine’ Citrus tangerina ‘Moragne’
FIN	Joulutangeriini
	Punakuorinen ja punalihainen marokkolainen tangeriinilajike, joka kypsyy joulukuun alussa ja perinteisesti yhdistetään jouluun ja joulun tuoksuun. Tunnetaan eri puolilla maailmaa useilla nimillä kuten: Christmas, Red Tangerine, Dancy ja Moragne. Kutsutaan myös punatangeriiniksi. Joulutangeriinia on myös käytetty toisena monen tangelolajikkeen vanhemmista.
ENG	Red tangerine, Dancy tangerine
FRA	Mandarine Dancy, Mandarine Bijou, Mandarine Moragne
Kuvat		© C. Jacquemond / INRA © Aggie Horticulture TAMU


LAT	Citrus reticulata ’Beauty’
Syn	Citrus reticulata ‘Beauty of Australia’ Citrus reticulata ‘Beauty of Glen Retreat’ Citrus tangerina ‘Indol’ Citrus tangerina ‘Zanzibar’
FIN	Australiantangeriini
	Beauty on vuonna 1888 Brisbanen läheltä Australiasta Glen Retreat-nimiseltä tilalta löytynyt ’Dancy’-lajikkeen eli joulutangeriinin muunnos, jota viljellään nykyisin ympäri maailman. Samasta lajikkeesta on eri puolilla maailmaa käytössä lukuisia nimiä: Beauty of Australia, Beauty of Glen Retreat, Indol ja Zanzibar. Kutsutaan myös sansibarintangeriiniksi.
ENG	Beauty tangerine, Beauty of Australia, Beauty of Glen Retreat, Indol, Zanzibar
FRA	Mandarine Beauty, Mandarine Indol, Mandarine Zanzibar
Kuva		© C. Jacquemond / INRA

Takaisin mandariinilajikkeisiin

Takaisin alkuun

Tangorit


LAT	Citrus reticulata Blanco 'Tangor' Swingle	Temple Ortanique Ellendale Murcott
Syn	Citrus x tangor Tanaka Citrus reticulata x sinensis
	Citrus reticulata 'Temple' Citrus reticulata 'Ortanique' Citrus reticulata 'Ellendale' Citrus reticulata 'Murcott'
FIN	Tangor
	Tangor on tangeriinin ja appelsiinin risteymä. Osa lajikkeista on syntynyt luonnossa kuten Ortanique ja Temple, molemmat Jamaikalla, sekä Ellendale Australiassa ja osa risteytyksen tuloksena kuten Murcott Yhdysvalloissa. Temple on Jamaikalta kotoisin oleva luonnollinen tangor eli appelsiinin ja mandariinin risteymä. Laji löydettiin ja kuvattiin 1896 ja siitä tuli heti niin suosittu, että monta vuosikymmentä tangorristeymiä kutsuttiin kielestä riippuen templemandariineiksi tai templeappelsiineiksi. Temple tunnetaan myös nimillä: Magnet ja Royal. Ortanique (kuvissa 2-3) löytyi sattumalta Jamaikalla 1900 ja sen nimi tulee lyhenteistä orange, (appelsiini), tangeriini ja jamaique (jamaikalainen). Ortanique' issä on joitain siemeniä, mutta se on poikkeuksellisen mehukas. Ortanique' iä tuodaan Suomeen keväisin mm. Marokosta. Tunnetaan myös nimillä Artounik, Australique, Mandor, Mandora, Orantanique, Ormanda, Ortaline, Tambor, Topaz, Uruline, Urunique ja Villa Late. Ellendale on Australiassa hyvin suosittu. Lajike löytyi Ellendale-nimiseltä tilalta luonnonristeymänä 1878. Nykyään lajiketta viljellään ympäri maailmaa. Ellendalen hedelmät ovat suuria ja mehukkaita. Niissä on hyvin ohut pehmeä kuori, joka on helppo kuoria. Puu kantaa paljon hedelmää ja joskus sen ohuet oksat katkeavat hedelmien painosta ellei niitä tueta. Maahantuojat ovat viime vuosina ilahduttavasti tuoneet Ellendalea Suomeen. Saatavuutta rajoittaa lyhyt sesonki loppukeväällä maalis-huhtikuussa. Tätä aromikasta ja mehukasta lajiketta kannattaa kokeilla. Ellendale tunnetaan myös nimillä: Ellendale Beauty, Ellendale Leng, Grant, Hearne, Leng Ellendale, Savio ja Super Malvasio. Murcott (kuvissa 5-6) on kotoisin Yhdysvalloista. Charles Murcott Smith risteytti tangeriinin ja 'Mediterranean Sweet' appelsiinin v. 1922. Murcottin hedelmät ovat litteähköjä ja niissä on kiiltävän sileä ohut kuori, jotka on helppo kuoria. Lajike on myöhäinen ja kypsyy vasta helmi-maaliskuussa. Murcott tunnetaan myös nimillä Honey Murcott ja Smith. Muita tangorlajikkeita ovat mm: Ambersweet, Asco, Cinto, Dweet ja Poggio.
ENG	Temple (top), Ortanique, Ellendale and Murcott (bottom) tangors.
FRA	Tangors Temple, Ortanique, Ellendale et Murcott
Syn	Royal mandarin, Temple orange, Tangor
Kuvat		(1) © Aggie Horticulture TAMU (2-3,4,5) © C. Jacquemond / INRA (3) © CCPP

Takaisin mandariinilajikkeisiin

Takaisin alkuun

Tangelot


LAT	Citrus reticulata Blanco 'Tangelo' Swingle	Minneola Pearl Orlando Sunshine
Syn	Citrus x tangelo J.W. Ingram & H.E. Moore Citrus reticulata x paradisi
	Citrus reticulata 'Minneola' Citrus reticulata 'Pearl' Citrus reticulata 'Orlando' Citrus reticulata 'Sunshine'
FIN	Tangelo
	Tangelo on tangeriinin ja greipin risteymä. Tangelon viljeltyjä lajikkeita ovat mm: Minneola, Pearl, Orlando ja Sunshine. Minneola, eräs tunnetuimpia tangeloita, on Duncan-greipin ja joulutangeriinin risteytys jonka tehtiin Yhdysvalloissa 1931. Lajiketta kutsutaan myös nimellä Honeybell. Lajikkeen tuntee sen tyypillisestä muodosta, jossa on yläosassa suippo ’kaula’. Minneolaa kasvatetaan useissa maissa ja sitä tuodaan paljon myös Suomeen. Israelilainen Jaffa Minneola on suosittu lajike. Tämä mehukas, pirteänhapokas sitrushedelmä kypsyy verraten myöhään keväällä ja maussa tunnistaa toisen sen vanhemmista, greipin. Muita Jaffa-sitrushedelmiä Pearlin vanhemmat ovat Imperial-greippi ja välimerenmandariini 'Willowleaf ', mikä näkyy Pearlin kapeissa pajumaisissa lehdissä. Orlandolla on samat vanhemmat kuin Minneolalla, mutta päinvastaiset ominaisuudet: sen hedelmä on täysin pyöreä ja lajike kestää paremmin kylmää, maku on makeampi ja hedelmät kypsyvät aikaisin. Orlando on toinen vanhemmista monessa mandariininiristeymässä. Nova eli Clemenvilla on tangelo, jonka toinen vanhempi on Fina klementiini. Sunshine on 1925 tehty Duncan-greipin ja joulutangeriinin risteytys. Lajike muistuttaa sekä muodoltaan että maultaan yhtä paljon greippiä kuin tangeriinia. Muita tangelolajikkeita ovat mm: Florida, Mandelo, Sunrise, Thornton, Webber ja Williams
ENG	Minneola (top), Pearl (second), Orlando (third) and Sunshine (bottom) tangelos
FRA	Tangelos Minneola, Pearl, Orlando et Sunshine
Kuvat		(1) © Aggie Horticulture TAMU © C. Jacquemond / INRA (2,4) © UCR CCPP (3)


LAT	Citrus reticulata 'UGLI ®'
Syn	Citrus UGLI ® Citrus reticulata x paradisi 'Ugli'
FIN	Rumeliini (UGLI®-hedelmä)
	Rumeliini on Jamaikalta löydetty luonnonristeymä, jonka ajatellaan olevan mandariinin ja greipin hybridi ja sitä pidetään tangelolajikkeina. Kuvan rumeliinilajike UGLI on tavattu Brown's Townissa Jamaikalla v. 1917. Nämä UGLIt ovat Cable Hall Citrus Ltd'n tavaramerkki. Trout Hall Ltd., UGLIn markkinoija Jamaicalla, kertoo UGLIn kotisivulla, että nyt tuotannossa olevan lajikkeen emopuu oli pomeranssin, greipin ja tangeriinin luonnonristeymä. Joidenkin Ugli-alatyyppien arvellaan olevan pomelon, mandariinin ja pomeranssin risteymiä. Silloin ne luokitellaan pomeloiksi.
ENG	UGLI® fruit
FRA	Tangelo UGLI®
Kuva		© Trout Hall Ltd.
	www.ugli.com

Satsumat
Citrus unshiu


LAT	Citrus unshiu Marcow.
Syn	Citrus reticulata var. satsuma Blanco
	Satsuma
	Satsuma ei ole sen enempää mandariinin kuin klementiininkään lähisukulainen. Vanha kiinalainen Wenzhoun alueelta tullut lajike, jonka japanilaisia muunnoksia satsumat ovat, saattaa tietenkin polveutua jostain muinaisesta mandariinin kiinalaisesta kantamuodosta. Satsuma muodostaa oman lajinsa Citrus unshiu, ja poikkeaa monin tavoin tavallisesta mandariinista Citrus reticulata. Ensimmäiset tunnetut maininnat satsumoista ovat Japanista 1600-luvulta. Satsuma ei kuitenkaan ole hedelmän japaninkielinen nimi, vaan Yhdysvaltojen silloisen suurlähettilään kenraali Van Valkenbergin vaimon antama. Hän lähetti satsumapuita kotiin vuonna 1878. Nimi tulee Japanin eteläisimmän pääsaaren Kyūshūn eteläisimmästä maakunnasta Kagoshimasta. Sen aiempi historiallinen nimi oli Satsuma, jossa ensimmäisten satsumoiden arvellaan syntyneen Kiinasta tuodun Wenchou lajikkeen muunnoksena. Kiinalainen nimi muuttui japaniksi muotoon Unshȗ ja latinaksi muotoon Citrus unshiu. Japaniksi satsuma on nimeltään Unshȗ mikan. Japani on tullut tunnetuksi satsumoiden kasvattajana ja kehittäjänä. Suurin osa tunnetuista satsumoista on jalostettu Japanissa, jossa tiedetään olevan yli 100 nimettyä satsuman viljelylajiketta. Satsumoiden kuoren pinta on usein sileä ja kiiltävämpi kuin muiden mandariinien. Satsuman kellertävä väri poikkeaa mandariineille tyypillisestä kirkkaan punertavasta oranssista. Satsumoiden muoto on usein matalampi ja litteämpi kuin muiden mandariinien ja niiden oksan tyven puoli sekä alapuoli saattavat olla sisään painuneita. Näin hedelmästä tulee joskus kiekkomainen. Tämä muista mandariineista helposti erottuva hedelmä on kaupallisesti hyvin tärkeä. Satsuma on kaikista sitrushedelmistä aikaisin. Ensimmäiset satsumat kypsyvät joskus jo syyskuussa ja loput viimeistään loka-marraskuussa. Tämä on viljelijöille ja myyjille tärkeää, koska tuohon aikaan ei muita sitrushedelmiä juuri ole kaupan. Aikainen sesonki on viime vuosina lisännyt satsuman suosiota ja uusia viljelylajikkeita kehitetään koko ajan. Alla luetellut aikaiset ja myöhäiset satsumat ovat molemmat hyvin aikaisia sitrushedelmiä ja ensimmäiset kypsyvät mandariinit. Satsumat ovat yksi suosituimmista mandariiniryhmistä. Niiden kuori on hyvin ohut ja irtoaa helposti. Satsumat ovat siemenettömiä, hyvin mehukkaita ja vähähappoisempia kuin muut mandariinit. Satsumoiden vaalean kellertävään kuoreen saattaa jäädä vihertävää väriä kypsänäkin (ks. keskimmäinen kuva). Tämä voi riippua mm. kypsymisen loppuaikana vallinneesta säästä. Satsumoita käsitellään joskus kypsyttämöissä etyleenikaasulla, jotta niiden kuori saataisiin kellertämään niin, että ne menisivät paremmin kaupaksi. Tämä käsittely ei vaikuta niiden makuun. Vähävärisyys on satsumoille luontaista eikä merkitse, että hedelmä olisi raaka tai virheellinen.
ENG	Satsuma mandarin
FRA	Mandarine satsuma
Kuvat		(1) © Petr Broža (2) © Aggie Horticulture TAMU (3-4) © C. Jacquemond / INRA (5) © Laaz

Aikaisia Wase satsumalajikkeita
LAT	Citrus unshiu Marcow.
	Citrus unshiu 'Miyagawa' Citrus unshiu ’Okitsu’ Citrus unshiu ’Kuno'
	Koska satsumat ovat kaikista mandariinilajikkeista aikaisimpia ovat nämä aikaiset satsumat hyvin aikaisia