Hevosen
hoito alkaa haastattelulla. Tärkeitä asioita ovat
hevosen tausta, terveydentila,
ruokinta, liikutus sekä mahdolliset havaitut ongelmat. Pienet asiat, jotka omistajasta/ hoitajasta saattavat tuntua turhilta kertoa, voivat olla hyvinkin merkityksellisiä hoidon kannalta. Mikäli hevosta on mahdollista hoidon alussa kävelyttää tai juoksuttaa riimussa, saa refleksologi selvemmän kuvan hevosen rakenteesta ja liikkeistä. Hoito tapahtuu hevosen ehdoilla. On tilanteita, joissa kaikkia alueita ei voi käsitellä; hevonen voi olla jostakin niin kipeä tai ei muuten halua koskettavan. Hoito pyritään tekemään niin, että hevonen pysyy rentona ja tällöin ottaa hoidon vastaan tehokkaasti. Pakottaminen ei kuulu refleksologiseen hoitoon. Jos jotain ei yhdellä kerralla saada tehtyä, niin sitten yritetään seuraavalla kerralla. Hoidon kesto on keskimäärin tunti. Varsinainen hoito alkaa keholla kulkevien informaatioratojen avauksella, rangalla kulkevien pisteiden käsittelyllä, imunestekanavien avauksella sekä rangan artikuloinnilla. Rangan pisteet kertovat kehon alueiden, kuten ruuansulatuksen, hengitystoimintojen ja hormonaalisten toimintojen nykykunnosta. Ensimmäisellä hoitokerralla tieto saattaa vielä pysytellä piilossa, mutta seuraava kerta yleensä kertoo jo paljon enemmän. Imunestekanavien käsittelyllä saadaan imunestekiertoa vilkastumaan ja normalisoitumaan. Rangan artikulointi eli nikamien liikkuvuutta lisäävä käsittely antaa kuvan kaula- ja selkärangan tilasta, mahdollisista jännityksistä, kiputiloista sekä ongelma-alueiden sijainnista. Kehon käsittelyn jälkeen on jalkojen vuoro. Takajaloista löytyy koko kehon heijasteet. Takajalkojen kautta käsitellään samat pisteet, jotka käytiin läpi selkärangalla ja lisäksi lihaksisto, raajojen heijasteet sekä sisäelinten heijasteet. Refleksologia ei toimi kehoa vastaan, joten sillä voidaan hoitaa esim. lihaksistoa, vaikka siellä olisi tulehdustila. Refleksologisessa hoidossa ei käsitellä itse lihasta vaan lihasheijasteet, jolloin tulehtuneelle alueelle ei tule kosketuksen aiheuttamaa ärsytystä. Näin ollen ei myöskään saada aikaan haittavaikutuksia. Refleksologisella hoidolla elimistölle annetaan impulssi, jonka perusteella elimistössä/kehossa alkaa paranemisprosessi. Lihasongelmissa saattaa joskus ilmetä ohimeneviä liikeratamuutoksia, kun lihakset alkavat kuntoutua eri tahtiin. Vahinkoa ei hoidolla kuitenkaan missään tilanteessa aiheuteta. Joillakin ihmisillä on kokemusta vyöhyketerapeuttisen käsittelyn jälkeen puhjenneesta flunssasta tai muusta vaivasta. Tämä on seurausta siitä, että sairaus/kiputila on kytenyt elimistössä ja vilkastuneen aineenvaihdunnan seurauksena sairaus on puhjennut. Näissä tilanteissa sairaus/vaiva olisi ilmaantunut ilman vyöhyketerapeuttista käsittelyä myöhemmin, ehkä vakavampanakin. Hevosen voinnin seuranta hoidon jälkeen sekä annettujen jälkihoito-ohjeiden noudattaminen on hoidon onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Esimerkiksi rasitusta tulee välttää hoitoa seuraavan vuorokauden ajan ja senkin jälkeisestä liikunnasta on hyvä keskustella refleksologin kanssa. Hoito on hevosen elimistölle vaativaa, koska elimistö itse parantaa itseään. Sen takia hevoselle on annettava lepoaikaa ja liikunnan määrää on suhteutettava hevosen vaivoihin/ongelmiin. On tilanteita, jolloin refleksologia ei riitä ainoaksi hoidoksi ja tällöin refleksologi ohjaa hevosen omistajan hakemaan apua eläinlääkäriltä tai mahdollisista muista hoitomuodoista. Aina on muistettava, että sairauden tai akuutin ongelman puhjetessa on ensimmäiseksi otettava yhteys eläinlääkäriin!  |