Hevosen hoito alkaa haastattelulla. Tärkeitä asioita ovat hevosen tausta, terveydentila,
ruokinta, liikutus sekä mahdolliset havaitut ongelmat.
Pienet asiat, jotka omistajasta/
hoitajasta saattavat tuntua turhilta kertoa, voivat olla hyvinkin
merkityksellisiä hoidon
kannalta.

Mikäli hevosta on mahdollista hoidon alussa kävelyttää tai juoksuttaa riimussa,
saa refleksologi selvemmän kuvan hevosen rakenteesta ja liikkeistä.

Hoito tapahtuu hevosen ehdoilla. On tilanteita, joissa kaikkia alueita ei voi käsitellä;
hevonen voi olla jostakin niin kipeä tai ei muuten halua koskettavan. Hoito
pyritään
tekemään niin, että hevonen pysyy rentona ja tällöin ottaa hoidon vastaan tehokkaasti.

Pakottaminen ei kuulu refleksologiseen hoitoon. Jos jotain ei yhdellä kerralla saada tehtyä,
niin sitten yritetään seuraavalla kerralla. Hoidon kesto on keskimäärin tunti.

Varsinainen hoito alkaa keholla kulkevien informaatioratojen avauksella, rangalla kulkevien
pisteiden käsittelyllä, imunestekanavien avauksella sekä rangan artikuloinnilla. Rangan pisteet
kertovat kehon alueiden, kuten ruuansulatuksen,
hengitystoimintojen ja hormonaalisten
toimintojen nykykunnosta. Ensimmäisellä hoitokerralla tieto
saattaa vielä pysytellä piilossa,
mutta seuraava kerta yleensä kertoo jo paljon enemmän.

Imunestekanavien käsittelyllä saadaan imunestekiertoa vilkastumaan ja normalisoitumaan.
Rangan artikulointi eli nikamien liikkuvuutta lisäävä käsittely antaa kuvan kaula- ja
selkärangan
tilasta, mahdollisista jännityksistä, kiputiloista sekä ongelma-alueiden sijainnista.

Kehon käsittelyn jälkeen on jalkojen vuoro. Takajaloista löytyy koko kehon heijasteet.
Takajalkojen kautta käsitellään samat pisteet, jotka käytiin läpi selkärangalla ja lisäksi
lihaksisto,
raajojen heijasteet sekä sisäelinten heijasteet. 

Refleksologia ei toimi kehoa vastaan, joten sillä voidaan hoitaa esim. lihaksistoa, vaikka siellä
olisi tulehdustila. Refleksologisessa hoidossa ei käsitellä itse lihasta vaan lihasheijasteet, jolloin
tulehtuneelle alueelle ei tule kosketuksen aiheuttamaa ärsytystä. Näin ollen ei
myöskään saada
aikaan haittavaikutuksia.

Refleksologisella hoidolla elimistölle annetaan impulssi,
jonka perusteella elimistössä/kehossa
alkaa paranemisprosessi. Lihasongelmissa saattaa joskus
ilmetä ohimeneviä liikeratamuutoksia,
kun lihakset alkavat kuntoutua eri tahtiin. Vahinkoa
ei hoidolla kuitenkaan missään
tilanteessa aiheuteta.


Joillakin ihmisillä on kokemusta vyöhyketerapeuttisen käsittelyn jälkeen puhjenneesta flunssasta
tai muusta vaivasta. Tämä on seurausta siitä, että sairaus/kiputila on kytenyt
elimistössä ja
vilkastuneen aineenvaihdunnan seurauksena sairaus on puhjennut. Näissä tilanteissa
sairaus/vaiva
olisi ilmaantunut ilman vyöhyketerapeuttista käsittelyä myöhemmin, ehkä vakavampanakin.


Hevosen voinnin seuranta hoidon jälkeen sekä annettujen jälkihoito-ohjeiden noudattaminen on
hoidon
onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Esimerkiksi rasitusta tulee välttää hoitoa
seuraavan vuorokauden ajan ja senkin jälkeisestä liikunnasta on hyvä keskustella refleksologin
kanssa. Hoito on hevosen elimistölle vaativaa, koska elimistö itse parantaa itseään. Sen takia
hevoselle on annettava lepoaikaa ja liikunnan määrää on suhteutettava hevosen vaivoihin/ongelmiin.

On tilanteita, jolloin refleksologia ei riitä ainoaksi hoidoksi ja tällöin refleksologi ohjaa
hevosen omistajan hakemaan apua eläinlääkäriltä tai mahdollisista muista hoitomuodoista.
Aina on muistettava, että sairauden tai akuutin ongelman puhjetessa on ensimmäiseksi
otettava
yhteys eläinlääkäriin!


Hevosen hoito