Koiraeläimet ovat eläneet raakaravinnolla tuhansien vuosien ajan. Ne ovat käyttäneet hyväkseen
saalistamiensa eläinten ruhot kokonaisuudessaan. Luonnossa edelleen elävät koiraeläimet - susi,

kettu ja naali - syövät saatavilla olevasta riistasta, kuten jyrsijöistä, jäniksistä, linnuista ym.
kaiken,
karvoineen päivineen. Ruokavalioon kuuluvat myös lintujen munat, haaskat sekä jätteet
ja hyvänä
lisänä marjat ja hyönteiset. Paastopäivät ovat luonnollinen osa koiraeläimen elämää,
koska riistaa
tai muuta ravintoa ei välttämättä aina ole saatavilla.


Koiran suolisto on lyhyt, mistä johtuen ravinnon on oltava hitaasti sulavaa, jotta se viipyy
suolistossa
mahdollisimman pitkään. Tällöin ravintoaineet ehtivät imeytyä. Koiran kita on
suuri ja ruokatorvi
joustava, joten koira voi niellä ruokansa hyvinkin isoina kimpaleina. Terve
koira ei yleensä
maistele ruokaa vaan hotkii sen nopeasti. Koiran mahalaukku on suuri, joten
päivittäistä ruoka-
annosta ei tarvitse jakaa pieniin osiin. Koiralle riittää yksikin ruokintakerta päivässä.

Koirat pystyvät parhaiten käyttämään hyväkseen eläinkunnasta saatavaa ravintoa; lihaa, luita
(luut
ehdottomasti kypsentämättöminä),  rustoja, sisäelimiä ym. Lisäksi koiran ravintoon on hyvä
sisällyttää
kalaa, kasvis-/hedelmäsosetta, kananmunia, raejuustoa. Rasva on tärkeä osa terveellistä
ruokavaliota
ja sen on hyvä olla eläinrasvaa, kuten ihraa, läskiä, suolatonta voita ja kalaöljyä.

Immuunipuolustuksesta 70% on suolistossa!

Oikea ravinto vahvistaa immuunijärjestelmää ja
ennaltaehkäisee terveysongelmia. Ravinnon
tulee sisältää elimistölle ominaista
bakteerikantaa, joka vahvistaa normaalia pieneliötoimintaa ja
immuunipuolustusta.
Koirilla bakteerikantaa lisäävät naudan maha, sisäelimet, kananmunankuoret,
toisten eläinten
ulosteet, maassa muhineet luut sekä maitohappobakteerivalmisteet. Mikäli bakteeri-
kanta
on riittämätön, se altistaa hiivalle, tulehduksille, iho-ongelmille ym.

Sekaruokaa (kuivamuona, raakaravinto, kotiruoka) syötettäessä ylläpidetään koiran ruuan-
sulatuksen entsyymitoiminnassa jatkuvaa muutostilaa, joka rasittaa ruuansulatuselimistöä.
Lisäksi nopeasti sulavan ravinnon (esim. puurot, nappulat) ja hitaasti sulavan
ravinnon
(esim. luut, rustot) samanaikainen tarjoaminen voi aiheuttaa vakaviakin ongelmia.
Nopeammin sulava ruoka työntää hitaammin sulavaa, vielä sulamatonta ravintoa edellään,
mistä voi seurata pahimmillaan suolitukoksia ja suolistovaurioita.


Ruokinnan muutokset on tehtävä vähitellen, jolloin ruuansulatuselimistön entsyymitoiminta ehtii
mukautua ravinnon sulattamiseen ja hyväksikäyttöön.


Teollista ruokaa koiralleen syöttäneille koiranomistajille on usein vaikea siirtyä koiralle
luonnolliseen ruokavalioon, koska teollisesta ruuasta saa tarvittavat vitamiinit.
Luonnollinen
ruokavalio kuitenkin sisältää vitamiinit luonnollisina, ei synteettisinä,
joten niiden imeytyminen
on monin verroin tehokkaampaa. Vitamiinilisää tarvittaessa
on hyvä hankkia luonnonmukaista
valmistetta, joita saa esim. luontaistuotekaupoista.

Ruuan määrä, siirryttäessä teollisesta ruuasta raakaruokintaan, aiheuttaa monelle päänvaivaa.
Ei kuitenkaan ole taulukoita/kaavioita täsmällisestä ruuan määrästä, koska jokainen eläin on yksilö
ja mikä yhdelle on liikaa ei toiselle ole tarpeeksi.

Ruuan oikean määrän löytämiseen voi käyttää ohjenuorana sitä, että siirryttäessä raakaravinnon
käyttöön, voi koiran tarvitseman ruuan määrä vähentyä jopa kolmanneksen. Tämä johtuu siitä,
että koiran ruuansulatuselimistö pystyy käyttämään raakaravinnon tehokkaasti hyväkseen.

Raakaravinnon etuja

- vastustuskyvyn parantuminen
- energiatason nousu
- ihon ja karvapeitteen hyvinvointi
- hampaiden puhtaus
- anaalirauhasten luonnollinen tyhjentyminen
- tehokas ravinnon sulatus ja imeytyminen -> ulostemäärien pieneneminen
- munuaisten toiminnan tehostuminen, virtsakiviongelmien väheneminen
- kehon ja hengityksen haju raikastuu
- hormonihäiriöitten ja lisääntymisongelmien väheneminen
- reumaattisten kipujen helpottuminen
- luiten pureskellessaan koira tyydyttää yhtä perustarpeistaan (pureskelu
  rauhoittaa ja tuottaa mielihyvää)


LUONNOLLINEN RAVINTO JA VITAMIINIT (kts. vitamiinit)

C - vesiliukoinen vitamiini
* antioksidantti, suojaa muita vitamiineja ja estää solujen vahingoittumista
* vaikuttaa ihoon, luustoon, niveliin, verisuoniin sekä kollageenin muodostukseen
   (valkuaisaine, joka 
antaa sidekudoksille, kuten jänteille, vetolujuuden)
* kova rasitus, stressi sekä tulehdustilat voivat heikentää elimistön omaa
   C-vitamiinin tuotantoa

* isoille, nopeasti kasvaville koirille hyvä antaa koko pentuajan
* C-vitamiini tuhoutuu herkästi
* lähteet: marjat, vihannekset, kukkakaali, sitrushedelmät, paprika, idut

B - ryhmän vitamiinit - vesiliukoisia
* tarvitaan solujen kemiallisiin toimintoihin, veren muodostukseen,
   rasva-aineenvaihduntaan

* vaikuttaa aivoihin, hermostoon, suolistoon ja ihoon, energiantuotantoon,
   ruuansulatukseen ja sydämeen

* B5-vitamiini yhdessä C-vitamiinin kanssa käynnistää elimistön oman kortisolituotannon
* puutosoireita ovat karvanlaadun heikentyminen, limakalvojen kuivuminen,
   väsymys ja hermostuneisuus
* B-vitamiineihin kuuluu myös biotiini
* lähteet: liha, kala, kananmuna, sisäelimet

E - rasvaliukoinen vitamiini
* tärkeä antioksidantti
* suojelee A, C ja D -vitamiineja sekä rasvoja hapettumiselta/härskiintymiseltä
* suotuisa vaikutus sydämeen, verisuoniin, lihaskudoksiin, energiantuotantoon
   ja hedelmällisyyteen

* todettu lisäävän hevosen vastustuskykyä hevosinfluenssaa ja jäykkäkouristusta
   vastaan

* puutos altistaa lihasvaurioille ja heikentää suoristuskykyä
* E-vitamiini tuhoutuu herkästi
* lähteet:kokojyvävilja, vehnänalkiot ja -öljy, kasviöljyt, munankeltuainen

D - rasvaliukoinen vitamiini
* auttaa kalkin ja fosforin imeytymistä luustoon
* tarpeellinen kilpirauhasen toiminnalle
* auttaa A-vitamiinin imeytymistä
* vaikuttaa hermoston toimintaan
* lähteet: lohi, silakka, muikku, sienet, munankeltuainen, kesäisin auringonvalo

A - rasvaliukoinen vitamiini
* vaikuttaa ihon, luuston, limakalvojen ja silmien kuntoon
* antioksidantti, tukee immuunijärjestelmää
* puhdistaa maksaa ympäristösaasteista
* sinkki on tarpeen, jotta maksa vapauttaa A-vitamiinia
* C, D ja E -vitamiinit suojelevat A-vitamiinia
* puutosoireita ovat ihon ja karvan huono kunto ja alttius hengitystiesairauksille
* lähteet: maksatuotteet, porkkana, munankeltuainen, voi

Tatu

Tatun ruokavalio ei ole kaikkien ohjeitten mukainen, mutta Tatu voi hyvin ja
jaksaa (jos viitsii) liikkua. Turkki kiiltää, hampaat ovat hyvässä kunnossa eikä "hajuhaittoja"
tarvitse harmitella. Tatu on lähes kaikkiruokainen, mutta koiranmakkaraa tai purkkiruokaa on
turha tarjota - syömättä jää. Myös maksa ja hevosenliha jäävät lautaselle, niin erikoista kuin se onkin.

Tatu saa päivässä 700 g - 1 kg ruokaa. Määrä ei ole tarkka eikä annoksia punnita.
Ruokavalioon kuuluu luita, lihaa, sisäelimiä (sydän, maha), kieliä, kasviksia soseena,
raejuustoa, kananmunia, silavaa, maksalaatikkoa ja tietysti kissoilta syömättä
jääneet ruuat. Joskus myös ihmisten
ruokajämät päätyvät Tatun vatsaan, mutta
vain silloin, kun mausteita ei ole juurikaan käytetty.

                                                               


Kirjallisuutta

Ian Billinghurst: Give your dog a bone ja Barf diet
Ulla Kivimäki: Koiran luonnonmukainen hoito
Saki Paatsama: Suuri suomalainen koirakirja