Akvaario
harrastuksemme alkoi syksyllä 2004, kun hankimme
olohuoneeseen 100 -litraisen altaan uutta kotiamme koristamaan.
Akvaariomme ensimmäiset asukit olivat partamonni pariskunta, parvi
kuparitetroja ja vähän ajan päästä sinne
muutti sinirihmakala.
Akvaarioharrastus veti puoleensa niin paljon, että olohuonettamme koristaa nyt myös 250 -litrainen allas. Isoon altaaseen muutti ensimmäiseksi toinen partamonneista, jotta tila ei kävisi liian ahtaaksi ja samalla saatiin ehkäistyä "vahinkolasten" syntymiset. Partamonni ukolle otettiin myöhemmin kaveriksi toinen poika partis. Myös sinirihmakala pääsi isompiin tiloihin uiskentelemaan. Kavereina näillä kaloilla on nykyisin juovarihmakala pariskunta, töyhtökääpiöahven, parvi jaguaarimonnisia sekä kiilakylkiä. Jos oikein tarkkana on, niin jossain siellä pohjalla uiskentelee myös piikkisilmiä.
Näin pikku akvaariosta tuli tetrojen valtakunta. Siellä uikentelevat nyt kupari-, kardinaali-, ja punapäätetrat sulassa sovussa. Tosin parvi albiinomonnisia on pohjaa tonkimassa ja, kun akvaariot ovat avonaisia, loiskuttamassa myös vettä lattialle.
Matkanvarrella molemmat akvaariot ovat muuttaneet ilmettään ja erilaisia asukkeja niistä on löytynyt. Aloitteleva akvaristi, kun ei aina osaa ostaa sopivia kaloja akvaarion kokoon ja vesiarvoihin nähden. Kultamuotoiset perhoskirjoahvenet ovat edelleen yksiä suosikki kaloista, vaikka ne eivät meidän akvaarioissa viihtyneetkään. Myös kasvit ovat vaihtuneet ajan kanssa meidän altaisiin sopiviksi. Vain vahvat ja nopea kasvuiset lajikkeet menestyvät meillä. En tiedä onko syynä vesiarvot vai liian rajut asukit.
Kuvia 100 -litraisesta altaasta
Kuvia 250 -litraisesta altaasta
YLÖS
Akvaarioharrastus veti puoleensa niin paljon, että olohuonettamme koristaa nyt myös 250 -litrainen allas. Isoon altaaseen muutti ensimmäiseksi toinen partamonneista, jotta tila ei kävisi liian ahtaaksi ja samalla saatiin ehkäistyä "vahinkolasten" syntymiset. Partamonni ukolle otettiin myöhemmin kaveriksi toinen poika partis. Myös sinirihmakala pääsi isompiin tiloihin uiskentelemaan. Kavereina näillä kaloilla on nykyisin juovarihmakala pariskunta, töyhtökääpiöahven, parvi jaguaarimonnisia sekä kiilakylkiä. Jos oikein tarkkana on, niin jossain siellä pohjalla uiskentelee myös piikkisilmiä.
Näin pikku akvaariosta tuli tetrojen valtakunta. Siellä uikentelevat nyt kupari-, kardinaali-, ja punapäätetrat sulassa sovussa. Tosin parvi albiinomonnisia on pohjaa tonkimassa ja, kun akvaariot ovat avonaisia, loiskuttamassa myös vettä lattialle.
Matkanvarrella molemmat akvaariot ovat muuttaneet ilmettään ja erilaisia asukkeja niistä on löytynyt. Aloitteleva akvaristi, kun ei aina osaa ostaa sopivia kaloja akvaarion kokoon ja vesiarvoihin nähden. Kultamuotoiset perhoskirjoahvenet ovat edelleen yksiä suosikki kaloista, vaikka ne eivät meidän akvaarioissa viihtyneetkään. Myös kasvit ovat vaihtuneet ajan kanssa meidän altaisiin sopiviksi. Vain vahvat ja nopea kasvuiset lajikkeet menestyvät meillä. En tiedä onko syynä vesiarvot vai liian rajut asukit.
Kuvia 100 -litraisesta altaasta
Kuvia 250 -litraisesta altaasta
YLÖS