Akvaario
harrastuksemme alkoi syksyllä 2004, kun hankimme
olohuoneeseen 100 -litraisen altaan uutta kotiamme koristamaan.
Akvaariomme ensimmäiset asukit olivat partamonni pariskunta, parvi
kuparitetroja ja vähän ajan päästä sinne
muutti sinirihmakala.
Akvaarioharrastus veti puoleensa niin paljon, että olohuonettamme
koristaa nyt myös 250 -litrainen allas. Isoon altaaseen muutti
ensimmäiseksi toinen partamonneista, jotta tila ei kävisi
liian ahtaaksi ja samalla saatiin ehkäistyä "vahinkolasten"
syntymiset. Partamonni ukolle otettiin myöhemmin kaveriksi toinen
poika partis. Myös sinirihmakala pääsi isompiin tiloihin
uiskentelemaan. Kavereina näillä kaloilla on nykyisin
juovarihmakala pariskunta, töyhtökääpiöahven,
parvi jaguaarimonnisia sekä kiilakylkiä. Jos oikein tarkkana
on, niin jossain siellä pohjalla uiskentelee myös
piikkisilmiä.
Näin pikku akvaariosta tuli tetrojen valtakunta. Siellä
uikentelevat nyt kupari-, kardinaali-, ja punapäätetrat
sulassa sovussa. Tosin parvi albiinomonnisia on pohjaa tonkimassa ja,
kun akvaariot ovat avonaisia, loiskuttamassa myös vettä
lattialle.
Matkanvarrella molemmat akvaariot ovat muuttaneet ilmettään
ja erilaisia asukkeja niistä on löytynyt. Aloitteleva
akvaristi, kun ei aina osaa ostaa sopivia kaloja akvaarion kokoon ja
vesiarvoihin nähden. Kultamuotoiset perhoskirjoahvenet ovat
edelleen yksiä suosikki kaloista, vaikka ne eivät meidän
akvaarioissa viihtyneetkään. Myös kasvit ovat vaihtuneet
ajan kanssa meidän altaisiin sopiviksi. Vain vahvat ja nopea
kasvuiset lajikkeet menestyvät meillä. En tiedä onko
syynä vesiarvot vai liian rajut asukit.