Sukututkimuksesta
Arja Mikhulan kertoo






Seuraavassa Arja Mikluha kertoo omakohtaisia kokemuksia sukututkimuksesta. ( Hyväristen sukuviesti, N:o 43 Toukokuu - 2001 )


Sukututkimusongelmia Leppävirran Paukarlahden ja Kuopion Vehmersalmenn Hyväristen osalta

Kuten jo pitkään sukututkimusta harrastaneet tietävät, sukua tutkittaessa tulee melko usein eteen keskenään ristiriitaisia tietoja ja puuttuvia tietoja. Etenkään syntyneiden ja rippikirjojen tiedot eivät aina täsmää keskenään. Hyvärisiä tutkiessani on näitä ongelmia ilmennyt normaalia enemmän varsinkin Leppävirran tietojen kohdalla. Leppävirran papit 1800-luvulla ovat olleet epätarkkoja ja virheitä ilmenee usein myös siirryttäessä rippikirjasta toiseen. Joitakin ongelmista olen saanut ratkaistua muuttokirjoista, kun henkilöt ovat muuttaneet Kuopion maaseurakunnan puolelle tai puolelta.

Kuten niin moni muukin sukuaan tutkiva, olen aloittanut selvitykset omista esivanhemmistani. Isäni hämäläiset sukujuuret olen selvittänyt aiemmin ja äitini isän suvusta oli valmis Kesästen sukututkimus, jota olen täydentänyt. Äitini Elina Ojansuun os. Kesäsen äiti Ellen oli syntyjään Kuopion Vehmasmäen Humalajoen Hyvärisiä. Joitakin hänen sisarustensa jälkeläisiä Kanadaa myöten on yrittänyt saada sukua selville jo vuosikausia sitten. Mutta ongelmana on ollut päästä isoisä Vilhosta taaksepäin. Monen monta käyntiä Kansallisarkistossa se on minultakin vaatinut, sillä internetissä Leppävirran kirkonkirjoja ei vielä ole lainkaan ja Kuopion maaseurakunnan tietoja vain osittain. Ja kuten kaikki sukututkijat tietävät hiskin (historiankirjat syntyneistä, vihityistä ja kuolleista) tiedot on tarkistettava kuitenkin vielä rippikirjoista ja muista lähteistä.

Lähtötietoni olivat, että Ellen Hyvärisen s. 1905 isä oli Aapeli s. 1872 ja hänen isänsä Vilho s. 1846. Kuopion keskusrekisteristä hankituissa tiedoissa Vilho Hyvärinen oli syntynyt 15.03.1846 (syntymäpaikka tuntematon). Leppävirralta löytyi Wilhelmille s. 20.07.1846 vanhemmat Petter Hyvärinen ja Anna Lovisa Halonen. Kuopion tietojen mukaan esi-isäni Vilho muutti Kuopioon 1872 Leppävirralta. Löysin Leppävirran muuttokirjasta viitteen rippikirjan sivuun, josta löysin hänen vanhemmikseen Petter Hyvärisen ja Anna Lovisa Halosen ja poika varmistui siten samaksi Vilhoksi. Oliko Vilho syntynyt maaliskuussa vai heinäkuussa, siitä ei koskaan saada varmaa tietoa, mutta olettaisin maaliskuun olevan oikean, sillä se ilmenee Vilhon elämän myöhemmissä vaiheissa aina vuoden 1914 kuolemaan saakka. Sinänsä tarkalla syntymäajalla ei ole väliä - tärkeintä on löytää oikea sukulaisuusketju.

Myös Vilhon äidin tiedot olivat ristiriitaiset. Anna Lovisa Halosen syntymäaikana on myöhemmissä rippikirjoissa 03.05.1827, jonka mukaan on laskettu myös hänen ikänsä kuollessa. Mutta muuttokirjassa Kuopion maaseurakunnasta hän on syntynyt 31.05.1817. Jos 1827 olisi oikea, Anna Lovisa olisi mennyt naimisiin 16-vuotiaana. Myös lasten syntymän yhteydessä ilmaistun äidin iän mukaan Anna Lovisa oli syntynyt 1817 ja oli siis kuollessaan 1878 kymmenen vuotta vanhempi kuin ilmaistu ikä. Muutenkin olen useamman kerran huomannut, että kuoliniästä laskettuna syntymäaika saattaa antaa virheellisen tiedon. Joskus jopa oikean, ja todistaa ilmaistun syntymäajan vääräksi. Nimittäin Vilho Hyvärisen vaimon Anna Lisa Raskin äiti Maria Elisabet Konttinen oli kuolinajan mukaan syntynyt 1809, mutta varhempien rippikirjojen mukaan 1792 ja myöhempien 1809. Jos 1792 olisi oikea, hän olisi saanut Anna Lisan ensimmäisenä kuudesta lapsesta 49-vuotiaana, mikä tänä päivänäkin olisi erittäin epätavallista. Kannattaa siis aina tarkistaa minkä

ikäisenä avioidutaan ja saadaan lapsia. Johtopäätöksiä tehtäessä terveen järjen käyttökään ei ole kiellettyä, sillä erittäin harvoin 16-vuotias menee naimisiin ja 58-vuotias saa lapsia.

Seuraavaksi aloin etsiä Petter Hyvärisen juuria. Leppävirran Paukarlahdessa asui 1840-luvulta lähtien veljekset Petter Hyvärinen s. 1821 ja Johan Hyvärinen s. 1822. Milloin ja missä he olivat syntyneet ja ketkä olivat heidän vanhempansa? Ensimmäiset tiedot heistä löysin Leppävirran rippikirjoista 1840-luvun vaihteesta. Molemmat käväisivät 1841 Kuopion puolella ja paluumuuttokirjoista löytyy tieto molempien osalta, että he olisivat syntyneet Leppävirralla. Leppävirran syntyneistä heitä ei kuitenkaan löydy. Petteriltä on jäänyt rippikoulu suorittamatta tavalliseen aikaan, sillä hän on lastenkirjassa (ilman merkintää vanhemmista) Paukarlahdessa vielä 1841. Samoihin aikoihin Johan on muuttanut Oravikosken sahalta Kuopioon puusepän rengiksi. Näyttäisi siltä kuin poikien vanhemmat olisivat jo tuolloin kuolleet ja pojat ovat eri tahoilla tienaamassa leipänsä.

Petter muuttaa 1841 takaisin Leppävirralle, josta hän Reinikkalan ja Sydänmaa 17:n kautta päätyy jälleen Paukarlahteen. Petter oli 1840-luvulla renkinä samassa talossa Anders Hyvärisen kanssa, mutta sukulaisuudesta ei ollut siinä mitään viitettä. Johanista tulee aikanaan torppari ja hänen torppansa on Paukarlahti 12 Ahvenisenjoki. Siellä asuu myös kasvavan perheensä kanssa 1850-60-luvuilla hänen Petter-veljensä (rippikirjassa selkeästi merkitty Petterin kohdalle hänen olevan Johanin veli). Petter siirtyy sen jälkeen päiväläisenä talosta taloon Paukarlahdessa ja kuolee ajoksiin Kotalahdessa v. 1875.

Petterin pojanpojan Aapelin jälkeläiset asuivat Paukarlahden naapurikylässä Kuopion pitäjän Vehmasmäen Humalajoella. Muistitietoja sukulaisiltani kysellessä on tullut esiin, että 1900-luvun alkupuolella sukulaisissa on vierailtu Kallavedessä olevassa Talvisalon saaressa ja Leppävirran Paukarlahden Hyvärilänniemessä. Talvisalossa asui Pekka Hyvärinen, jolla oli tytär Kerttu Hyvärinen s. 1912 , joka avioitui Hyvärilänniemen Kusti Hyvärisen s. 1903 kanssa. Myös heidän jälkeläisiään muisteli vanhempiensa olevan kaukaista sukua keskenään ja sukulaisuuden meihin tulevan nimenomaan Kerttu Hyvärisen puolelta. Mutta miten? Löytyisikö tätä kautta tietoja Petterin ja Johanin vanhemmista?

Paukarlahdessa asui 1800-luvulla useita Hyväris-perheitä, jotka olivat Erik Hyvärisen s. 1693 ja Charin Suomalaisen s. 1699 jälkeläisiä, kuten Kusti Hyvärinen. Mitään yhteyttä en kuitenkaan löytänyt heistä Petterin ja Johanin sukujuuriin. Vaikka Paukarlahdesta löytyikin yksi Petter Hyvärinen, joka oli syntynyt rippikirjan mukaan 1821, mutta löysin hänet syntyneistä s. 17.6.1822, vanhemmat Petter Hyvärinen ja Maria Hyvärinen (pikkuserkkuja keskenään). Hän meni naimisiin Lovisa Väänäisen s. 1817 kanssa ja sai lapsia samoihin aikoihin kuin esi-isäni Petter ja tämän veli Johan. Itse asiassa yhteyttä näiden perheiden kesken syntyi myöhemmin kun Petter Hyvärisen ja Lovisa Väänäsen tytär Anna Lisa Hyvärinen s. 1851 meni naimisiin Johan Hyvärisen ja Maria Lovisa Markkasen pojan Johan Wilhelm Hyvärisen s. 1845 kanssa.

Tämän toisen Petter Petterinpoika Hyvärisen serkku Susanna Ulrika Mikontytär Hyvärinen s. 20.05.1815 (puuttuu myös Leppävirran syntyneistä, löysin hänet muuttokirjassa olleen rippikirjan sivunumeroviitteen pohjalta) on myös esiäitini ja hänen kauttaan meille syntyy kaukainen sukulaisuussuhde Erik Hyvärisen ja Charin Suomalaisen muihin jälkeläisiin. Nimittäin Susanna Hyvärisen pojan Taavetti Laitisen tytär Maria Laitinen meni naimisiin esi-isäni Petterin pojanpojan Aapelin kanssa. Paukarlahden Hyväristen ja Humalajoen Laitisten välillä on avioliittoja solmittu enemmänkin, sillä Susannan miehen Olof Laitisen sisaresta Beata Christina Laitisesta tuli Hyvärilänniemeen emäntä ja hän oli Kustin isänisänäiti.

Koska etsin tietoja esivanhemmistani en ole kerännyt systemaattisesti tietoja muista sukulaisista. Nyt kuitenkin näytti siltä, että minun piti käydä läpi kaikki Paukarlahden Hyväriset, sillä


sukulaisuussiteet Hyväristen kesken olivat moninaiset useiden suvun sisäisten naimakauppojen kautta sekä aviopuolisoiden ottamisesta useampaan otteeseen samoista suvuista, kuten Konttisista, Kauhasista, Laitisista, Juutilaisista, Soinisista ja Markkasista. Jo siksikin, että minulla oli muuta kautta näihin sukuihin sukulaisuussuhteita. Jospa saisin tätä kautta niistäkin käyttökelpoista tietoa.

Aviopuolisoa kun ei tuohon aikaan haettu yleensä kovin kaukaa - naapuripitäjästä korkeintaan.

Sain Hyväristen sukuseuran sukututkijalta Pekka Hyväriseltä Paukarlahden Hyvärisistä rungon, jota lähdin täydentämään. Kävi kuitenkin niin, että sitä kautta en omia juuriani löytänyt. Varmistui vain, että Kusti ja Kerttu Hyvärinen ovat isiensä kautta keskenään toisia serkkuja ja kolmansia serkkuja äidinäidilleni, mutta heidän kanssaan sukulaisuutemme tuleekin heidän isiensä isänäidistä Beata Christina Laitisesta eikä Hyvärisistä.

Luin sitten jälleen, ties kuinka monennen kerran, Paukarlahden lastenkirjoja. Löysin hyvin epäselväksi haalistuneen merkinnän, jossa oli Lena Lisa Hiltusen lapset (suttuisena sivumerkintänä Petter Hyvärisen kanssa) Anders 1815, Johan 1818 ja Petter 1821. Yleensä rippikirjoissa lapset ovat isän nimellä, mutta tässä tapauksessa äidin, sillä myöhemmin selvisi, että isä-Petter oli kuollut samana vuonna kuin poika-Petter syntyi. Johanin syntymäaika 1822 myöhemmissä rippikirjoissa osoittautui siis vääräksi.

Vuonna 1810 oli Leppävirran Halolassa vihitty renki Petter Hyvärinen ja Helena Elisabet Hiltunen. Aviopari asui myöhemmin Paukarlahdessa ja Saaristenmäessä ja äiti lapsineen jälleen Paukarlahdessa ja Saaristenmäessä. Lena Lisa Hiltusen sukujuuria en ole vielä saanut selville, sillä sekä Halolan että Paukarlahden rippikirjat puuttuvat yli 30-vuoden ajalta 1700-luvun lopulta, mutta molemmissa näissä kylissä asui Hiltusia, mikä voi selittää perheen asumispaikan valintaa. Toisaalta renki ja piika tekivät työtä siellä mistä sitä saivat.

Leppävirran syntyneet puuttuvat 1700-luvun lopusta yli 30-vuodelta eikä lastenkirjojakaan ole kuin vasta 1800-luvun alusta ja lisäksi rippikirjoja on vain muutamasta kylästä, ei Petterin ja Lena Lisan vanhempia löydy syntyneiden ja lastenkirjojen kautta. Myöhemmissä rippikirjoissa syntymävuosiksi on merkitty Petterille 1784 ja Lena Lisalle 1780 ja 1785. Sain jälleen apua Hyväristen sukuseuran Pekka Hyväriseltä. Nimittäin vuonna 1777 oli Leppävirralle muuttanut sotilas Pehr Siik, joka oli syntyjään Hyvärinen Kuopion Räsälästä (s. 25.09.1754), mutta tuon ajan tapaan oli hän saanut lyhyen sotilasnimen Siik Hyvärisen sijaan. Olisiko ollut Pekalla suolasiikaa eväänä, kun siika on ruotsiksikin sik ja yleensä tuon ajan sotilasnimet merkitsivät jotain ruotsiksi ja jostainhan upseerien oli sotilaille nimet keksittävä. No, joka tapauksessa sotilas Pehr Siik avioitui Margareta Kauhasen kanssa. Sotilaiden rippikirjasta Kuopion komppanian kohdalta löysin tämän avioparin, jossa Margaretan syntymävuotena oli 1751. Pehr kuolee ilmeisesti Suomen sodassa (tarkistus mahdollista sotilasrullista), sillä Margareta elää leskenä ainakin jo 1814 tyttärensä Maria Hyvärisen s. 1787 ja tämän miehen Petter Leskisen talossa Saaristenmäessä (rippikirjoissa Margaretan syntymävuotena 1755). Saaristenmäessä asuu myös perheineen Johan Hyvärinen s. 1781, joka asui myös Halolassa ja Paukarlahdessa samoihin aikoihin kuin Petterin perhe, joten Johan lienee Petterin ja Marian veli.

Koska Susanna Ulrika Hyvärisen Mikko-isän äiti oli Christina Kauhanen etsin Kauhasten sukukirjasta Margaretaa ja 1751 syntyneenä hän on Christinan serkku. Ammattitutkijan tekemässä tarkassa sukukirjassa sanotaan Margaretan veljen tyttären kohdalla, että Saaristenmäki on myöhemmin nimellä Sydänmaa 17. Ja kas, tämä tieto varmisti sen, että Petter Hyvärinen s. 1821 Saaristenmäessä ja hänen poikansa Wilhelm s. 1846 Sydänmaa 17:ssa ovat syntyneet samassa Hauta-ahon talossa. Edellä esitettyjen tietojen perusteella uskoisin Petter Hyvärisen s. 1784 isän olevan Pehr (Siik) Hyvärisen.

Kuopion maaseurakunnan tiedoista löytyi Pehr (Siik) Hyvärisen vanhemmiksi Räsälästä Johan Johaninpoika Hyvärinen s. 1720 ja Marg. Henrikintytär Mönkötär s. 12.02.1723 (rippikirjassa s. 1720). Johanin isän Johanin syntymäaikaa ja isää ei ole tiedossa, sillä Kuopion maaseurakunnan syntyneitä ei ole 1700-luvulla kuin vasta vuodesta 1722, mutta ensimmäisen rippikirjan mukaan vuodelta 1727 äiti oli Marta Kankutar. Myös tämä Johan vanhempi oli löytänyt vaimon Mönkkösistä, v. 1695 syntyneen Annan.

Kuopion maaseurakunnan tiedot ovat vajavaiset 1600-luvun lopusta ja 1700-luvun alusta, joten pidemmälle menneisyyteen pitää yrittää löytää tietoja maakirjoista ja veroluetteloista. Niihin en ole aiemmin tarkemmin tutustunut, sillä niiden lukeminen vaatii vanhojen käsialojen lukutaitoa. Toisaalta vastaavat tiedot olen löytänyt isäni sukua tutkiessani yhteenvetona Suomen asutuksen yleisluettelosta, jota valitettavasti ei ole tehty Savon osalta. Epäilen löydänkö maakirjoista, veroluetteloista ja henkikirjoista Räsälän Hyvärisistä tietoja, koska he eivät olleet talollisia. Räsälän Kankkuset ja Mönkköset olivat kuitenkin talollisia ja saattaahan olla, että myös vävyistä on merkintöjä. Toisaalta näihin samoihin Kankkusiin ja Mönkkösiin minulla menee sukujuuret 1600-luvulle myös äitini isän kautta, joten ne tiedot kiinnostavat minua laajemminkin kuin ainoastaan Hyväristen osalta. Mutta täytyypä ajan kanssa niitä joskus tutkia, ehkäpä eläkkeelle päästyäni, johon valitettavasti on vielä pitkä aika - vai onko jollakin teistä tietoa esipolvistani?

Lisätiedot ovat tervetulleita suoraan: Arja Mikluha puh. 09-892 364 tai sähköpostilla arja.mikluha@pp.inet.fi tai lehden toimitukseen.





Copyright 2001Timo Jäkkö