Perustamisvalmisteluja

Ensimmäiset toimintavuodet 1935 - 39.

Maisteri Juho Arvi Kemiläisen päiväkirja kertoo niistä toimista, jotka 1930-luvun puolivälissä johtivat Kuopiossa 17.6.1935 pidettyyn "neuvottelukokoukseen". Tätä kokouspäivää pidetään sukuseuran perus­tamispäivänä, vaikka seuran virallinen rekisteröinti tapahtuikin vasta pari vuotta myöhemmin. Kokoontumispäivän valintaan vaikutti se, että samalla vietettiin Jännevirran "Hyvärilän ukin" syntymän 100-vuotis muistopäivää.

Jo edellisen vuoden lopulla, 18.11.1934, oli Arvi Kemiläisen kotiin Helsingissä kokoontunut Hyvärisiä keskustelemaan sukuun kuuluvien yhteistoiminnasta. Tässä tilaisuudessa olivat läsnä, isännän Arvi Kemi­läisen, hänen vaimonsa Tyynen ja tyttärensä Airan lisäksi helsinkiläisiä, maisteri Pekka Kemiläinen ja varatuomari Ilmari Hyvärinen ja vaimonsa Jenny. Kuopion alueelta paikalla olivat Eino, Eero ja Martta Kemiläinen sekä Erkki Pitkänen ja Lappajärveltä kanttori E.V. (Ville) Hyvärinen.

Kaikki läsnäolijat olivat lähtöisin August Hyvärisen, siis "Hyvärilän ukin" perheestä siten, että Kemiläisen veljekset olivat August H:n vanhimman tyttären Anna-Lovisan lapsia, Ilmari H oli August H:n pojan Abelin poika, Erkki P oli toiseksi vanhimman tyttären Johannan poika ja Ville-kanttori oli August H:n kuudesta pojasta nuorin. Oli aika luonnollista, että seuraavan kesän kokoontuminen tapahtui yllämainittuun merkkipäivään liittyen.


August Hyvärinen lastensa ja 2. vaimonsa kanssa. Lapset ylh. vas. lukien: Ernest Vilho 1881, Aaro 1871, Abel 1868, Eerik 1866, Taavetti Juho 1861, Pekka August 1863. Tyttäret vas. Johanna 1875, Eeva K. Savolainen 2. vaimo 1853, August 1835, Anna Lovisa 1859 ja Ida Karoliina 1878.

Arvi Kemiläisen toimet kokouksen järjestämiseksi jatkuivat. 23.4.35 hän kirjoitti Ville Hyväriselle: ... "voisin kyllä pitää jonkin puheen ja jos esim. neuvottelutilaisuudesta (esim. raittiustalolla) tulee tosi, voisin sitä huoltaa ja ehkä osaltani johtaakin.

Varsinaisesta laajasta sukukokouksesta ei voi enää tulla mitään, mutta seppeleen lasku puheineen ja lauluineen ja neuvottelukokous (vastaisia toimenpiteitä tarkoittava) voitaisiin tietysti joka tapauksessa pitää. Ehkäpä Aapeli-eno ottaisi huoltaakseen haudan puhdistamisesta ja kunnolliseen asuun saattamisesta...

Järjestelyt jatkuivat edelleen, kolmisen viikkoa myöhemmin 10.5, kun Hel­singin Kemiläiset sekä Jenny ja Ilmari Hyvärinen olivat saattamassa Helsingin asemalla. Aseman ravintolassa sovittiin, että 17.6 pannaan toimeen Kuo­piossa vaatimaton juhlatilaisuus August H:n haudalla ja sen jälkeen pidetään neuvottelukokous. Voidaanpa sanoa, että merkittävä sukuseuran syntymiseen vaikuttava päätös syntyi Helsingin asemara­vintolassa.

Jatkotoimenpiteenä Arvi Kemiläinen laati kiertokirjeen, jota monistettiin 60 kpl ja postitettiin 7.6.1935. Kirjeen allekirjoittajina olivat Eero, Abel ja Ville Hyvärinen, Arvi ja Pekka Kemiläinen, Ilmari Hyvärinen ja Yrjö Pitkänen sekä Aina Hyvärinen ja Antti Korhonen, jotka kaksi viimemainittua edustivat Jännevirran "Taavettilan" Hyvärisiä.



17.6.1935 Kokous.
Kokouspäivänä saatiin nauttia kauniista kesäsäästä. Aamupäivän lopulla kokoonnuttiin Hyväristen sukuhaudalle Kuopion "maalaisten hautausmaalle". Tilaisuutta varten kunnostetulla haudalla oli kauniit kukkaistutukset molempien hautakivien edessä.
Seppeleen haudalle laski vanhin August Hyvärisen elossa olevista lapsista, Eero (Iekki). Puheen seppeleenlaskuun liittyen piti Ilmari Hyvärinen. Tilaisuus aloitettiin ja päätettiin virrellä.

Päivätilaisuus pidettiin Hospitsissa. Läsnäolijoita kertyi valokuvan mukaan 51. Arvi Kemiläinen esitelmöi Hyväristen suvusta ensisijaisesti Jännevirran - Puutossalmen sukuhaarasta viime vuosisadan ja myös menneillään olevan vuosisadan ajalta. Ulottipa hän esityksensä vanhempiinkin Hyvärispolviin aina 1600-luvulle saakka.

Esityksen havainnollisuutta lisäsivät suurikokoiset pahvitaulut yksityiskohtaisine nimi ja vuosilukutietoineen. Läsnäolijat olivat kiinnostuneita ja muistiinpanoja tehtiin, olivathan kyseessä oman sukuhaaran henkilöt!

Vuosisadan alkupuolella Kuopiossa vaikuttaneen Viktor Barsokevitsin valokuvaustaidon jatkajana Valokuvaamo Jänis huolehti sekä seppeleiden laskutilaisuuden, että kokouksen kuvauksista.

Pääosa kokouksen osanottajista retkeili vielä seuraavana päivänä Puutossalmelle. Retkeilyjä Kuopion ympäristön lähisukulaisiin jatkui useana päivänä tämän jälkeenkin.

Hyväristen suvun tutkimista ja yhteispyrkimyksiä ajamaan ja kehittämään kokous asetti ns. päätoimikunnan, johon tulivat Helsingistä Arvi ja Pekka Kemiläinen, Ilmari Hyvärinen ja kansakoulun op. Anna Aaltonen (os. Hyvärinen), sekä Helsingin ulkopuolelta kanttori E.V. Hyvärinen.

Toimikunta kokoontui sittemmin kolme kertaa, ja yhtenä tehtävänä oli sääntöjen laatiminen sukuseuralle. Ne valmistuivatkin seuran lopulliseen perustamiseen mennessä.



17.6.1935 pidettiin Hyväristen Sukuseuran syntyyn johtanut kokous Kuopiossa Hospitsissa. läsnä oli 51 asiasta kiinnostunutta Hyvärissukuista henkilöä.




Copyright 2001Timo Jäkkö