Seura perustetaan virallisesti.

Kolme ensimmäistä toimintavuot­ta.

Kiertokirjeellä 15.5.1937 ja lehtiilmoituksilla kutsuttiin Hyvärisiä ja Hyvärissukuisia kokoukseen hotelli Torniin Helsinkiin 21.5.1937. Tilaisuus onnistui hyvin. Paikalla oli 70 osallistujaa, jotka kaikki ilmoittivat olevansa sukuseuran perustamisen kannalla.
Niinpä sitten tämä suuri yksimielisyys taustana:

"23.5.1937 perustivat kansakoulunopettaja Anna Aaltonen, tuomari Ilmari Hyvärinen, fil.maisteri P V Kemiläinen ja fil.maisteri J A Kemiläinen Hyväristen Sukuseuran"... kuten Arvi Kemiläinen seu­raavana päivänä kirjoitti E V Hyväriselle. Perustajat myös allekirjoittivat sukuseuran säännöt, jotka sitten aikanaan hyväksyttiin ja rekisteröitiin.

Oli syntynyt 4:s suomenkielinen sukuseura!

Sukuseuran esimieheksi valittu Ilmari Hyvärinen olikin lähes 10 vuotta seuran johdossa - tosin sairauden vuoksi ajoittain estyneenä. Pitkäksi muodostui myöskin seuran taloudenhoitajan Helka Hyvärisen "ura" sukuseuran rahapuolen hoitajana.
16.6.1937 olivat seuran säännöt valmiina lähetettäväksi rekisteröintiin, mikä sitten tapahtuikin 2.10.1937. (Säännöt tulivat painettuina jäsenten käyttöön vasta vuonna 1945).
Kiertokirje N:o 1, painos 220 kpl, lähti jäsenille 23.9.1937. Sen mukana menivät ilmoittautumislomakkeet, jotka tuli palauttaa johtokunnalle. Kirjeessä oli myös selvitys toiminnan kannalta välttämättömistä jäsenmaksuista. Maksujen haarukka oli melkoinen:

-perustajajäsenet 1000 mk kertakaikki­nen
-vakinaiset jäsenet 350 mk kertakaikki­nen
-kannattavat jäsenet, ilmoittautuessa 100 mk ja sen jälkeen 35 mk joka toinen vuosi.
-yleisjäsenet 15 mk joka toinen vuosi

Lähetetyssä lomakkeessa pyydettiin tietoja eri sukuhaaroista ja niiden jäsenistä.
Sukuseuran toimistona oli Arvi Kemiläisen koti Helsingissä ja "toimisto­henkilökuntana" hänen vaimonsa Tyyne.
Toimelias syksy jatkui edelleen niin, että johtokunta kokoontui 17.10.37 Helsinkiin Primulan kahvilaan käsittelemään alkuvaiheen keskeisiä asioita. Kokouksessa olivat myös esillä pyynnöt päästä sukuseuran jä­seniksi. Johtokunnan, jäseniksi hyväksytyille lähettämät kirjeet olivat malliesimerkkejä ajan tavan mukaisesta kohteliaan muodollisesta kielenkäytöstä.

Sukuseuran järjestäytyminen oli vuoden 1937 aikana saatu kuntoon. Niinpä sääntöjen mukaisesti, seuraavan vuoden toukokuussa Hyväriset kutsuttiin ensimmäiseen vuosikokoukseen Helsinkiin. Tilat oli varattu 18.5.1938 HOK:n ravintolasta ja kokoukseen liittyi myöskin illanvietto, samoin kuin ensimmäiseen tapaamiseenkin hotelli Tornissa vuotta aikaisemmin.

18.5.1938 päivätyssä kirjeessä n:o 2 esitetään toive siitä, että seu­raavana vuonna, siis 1939, voitaisiin kokoontua jo suvun suurkokouk­seen jossain suvun pääpaikassa Savossa, Karjalassa tai Helsingissä.


Varsinainen sukuseuran perustava kokous pidettiin Hotelli Tornissa Helsingissä 21.5.1937. Paikalla oli 70 osallistujaa.



Uudenvuodenjuhlaan kutsuikiertokirje n:o 3. Mielenkiintoinen on tieto, että 21.12.38 pide­tyssä tilaisuudessa luettiin seuraan siihen mennessä liittyneiden nimet, 85 nimeä. Uusia jäseniä oli vuoden aikana liittynyt 31, koska lukumäärä edellisen vuoden päättyessä oli ollut 54.

Suvun merkkiasiaa käsiteltiin K Toivo Hyvärisen alustuksen perusteella. Uudenvuoden juhlan ohjelmanumerona oli myös teol yo Pekka Nordströmin esitelmä pastori Artur Heidemannista (alkujaan Hyvärinen). Nimenmuutos näin päin oli vielä viime vuosisadan alkupuolella tavallista; Ameriikkaan muuttajilla lähes välttämätöntä alkuperäisen nimen "vaikeuden" vuoksi.

Kiertokirje n:o 3 kertoo lisäksi johtokunnan pyrkimyksestä saada syntymään sukuseuran jäsenten henkilöhistorioita, aluksi perustajajäsenten osalta.

Johtokunnan kokouksessa 20.3.1939, kiertokirjeen n:o 4 mukaan, pala­taan henkilöhistoriasuunnitelmaan, "toteutettavaksi, mikäli halukkaita tilaajia ilmenee ja tutkijoita löydetään". Kirjeessä mainitaan lisäksi, että ko henkilöhistoriahanke on "lähinnä varakkaiden suvun jäsenten har­rastuksen varassa"!

Tämän kiertokirjeen perusteella selviää myös, että johtokunnalla oli selkeä yleiskäsitys Hyväristen sukuhaarojen silloisesta jakaantumisesta.

Savolaisia sukuhaaroja todetaan olevan:
Kuopion-Puutossalmen, Nilsiän Kuopion Kehvon, Karttulan ja Suonenjoen sukuhaarat, sekä Karjalaisia sukuhaaroja: Jaakkiman, Polvijärven ja Kiteen sukuhaarat.

Suunnitellaan jopa näiden sukuhaarojen välistä kilpailua suku­harrastuksen eteenpäin viemiseksi.
Vuoden 1939 vuosikokous ilmoitetaan pidettäväksi Helsingissä NNKY:n kerhohuoneistossa.

Sukuseuran viisi ensimmäistä vuotta osoittavat, että alkuvaiheen päätoimikunnan ja jatkossa ensimmäisen johtokunnan toimet saivat sukuharrastuksen viriämään ja myöhemmälle toiminnalle luotiin vankka pohja.

Mutta - ei varmaan kevään 1939 vuosikokouksessa aavistettu, että edessä ovat seurankin toimintaan voimakkaasti ja lamauttavasti vaikuttavat vuodet.




Vuosikokous Helsingissä 1939 NMKY:n kerhohuoneistossa





Copyright 2001Timo Jäkkö