Toiminnan viriäminen 1971

Kevättalvella 1971 sukumme jo ikääntyneen polven edustaja ja sukuseuran ensimmäisen johtokunnan jäsen rakennusmestari Toivo Iisakki Hyvärinen käynnisti seuran elvytystoimet. Hän mm taivutteli evl Martti Hyvärisen (E V Hyvärisen poika) lupautumaan seuran johtotehtävään.




Toivo Iisakki Hyvärinen
Hyväristen Sukuseuran elvyttäjä.



Jo maaliskuun aikana oli johtokuntaan suunniteltujen henkilöiden kesken tiivistä yhteistoimintaa. Haluttiin mahdollisimman perusteellisesti valmistautua sääntöjen mukaiseen vuosikokoukseen. Keskustelujen kohteena oli mm juuri em sääntöjen tarkistaminen vastaamaan paremmin muuttuneen ajan tarpeita. Siihen liittyen oli esillä jopa seuran kotipaikan vaihtaminen Helsingistä Kuopioon, mutta monet käytännön kysymykset johtivat kotipaikan pysyttämiseen ennallaan. Myöskään seuran toiminnan päämäärien muuttamiseen ei nähty olevan aihetta.

Sukututkimuksen tehostamista ja jäsenmäärän kasvattamista pidettiin välttämättömänä.

4.4.71 julkaistiin päivälehdissä yleinen kutsu vuosikokoukseen ja 19.4.71 postitettiin 60 henkilökohtaista kutsua sukuseuran jäsenille.

25.4.71 Helsingissä HOK:n ravintolassa pidettyyn vuosikokoukseen oli kutsua noudattanut 24 henkilöä. Puheenjohtajana kokouksessa toimi valtiotieteenkandi Toivo Fr Hyvärinen ja sihteerinä rouva Eeva Ahtisaari. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy melko erikoinen kohta: "Sukuseuran sihteeri Väinö Hyvärinen esitti sukuseuran vuosikertomuksen 15 vuoden takaa, jolloin seuralla on viimeksi ollut aktiivista toimintaa. Vuosikertomus hyväksyttiin." Olipa melko pitkä harppaus vuosikertomuk­sesta toiseen!

Johtokuntaan valittiin:
evl Martti Hyvärinen
valtiotieteenkandi Toivo Fr Hyvärinen
pankinjohtaja Lasse Hyvärinen
rva Aino Kokkonen
rva Eeva Ahtisaari
Varajäseninä
sotilasmestari . evp Väinö Hyvärinen
rva Elina Swendelin

Vaikka tasa-arvoasiat nykyistä vähemmän tuohon aikaan olivat esillä, niin tässä johtokunnassa se toteutui. Naispuolisten jäsenten aktiivisuus tuli jo kokouspäivänä esiin siten, että Eeva Ahtisaari kestitsi Kuopiosta saapuneet kokoukseen osallistujat kotonaan ennen näiden samana päivänä tapahtunutta paluumatkaa. Nämä kaukaa tulleet olivat di (myöh. rakennusneuvos) Viljo Olavi Hyvärinen, joka jo 1950-luvulla oli toiminut seuran johtotehtävissä, sekä Jännevirran Hyvärilän isäntä Matti S Hyvärinen.
Ja edelleen, kun johtokunta välittömästi ryhtyi puuhaamaan sukukokousta Kuopion Puutosmäen alueelle, vuorostaan sittemmin sihteerinä toiminut Aino Kokkonen hoiti tiiviisti yhteystyötä Kuopioon Viljo Olavi Hyväriseen tilaisuuden järjestelyistä.

Johtokunnan kokouksessa 26.5.71 vahvistettiin sukukokouksen ajankohta ja suunniteltiin kokouksen ohjelmaa.

Päivälehtiin toimitettiin kokouskutsu ja 16.6 postitettiin kiertokirje, jossa seuran jäseniä kutsuttiin tähän 17.7.71 pidettävään kokoukseen. Käytännön järjestelyt Kuopiossa hoiti kiitettävällä tavalla Viljo Olavi Hyvärinen.

Perinteisesti kokous alkoi Puijon majalla, mistä aamukahvin jälkeen siirryttiin linja-autolla Puutossalmelle Jänis-Majat nimiselle loma-alueelle. Lounaan jälkeen siellä seurasi varsinainen kokous, minkä jälkeen jatkettiin vapaalla ohjelmalla.

Tämä sukukokous valitsi myös kaksi kunniajäsentä: Rakennusmestari Toivo Iisakki Hyvärinen oli v 1937 seuran johtokunnassa ja nyt hän oli aikaansaanut seuran henkiin herättämisen, ja pankkiprokuristi Helka Hyvärinen hoiti seuran taloutta lähes 20 vuotta, sota-ajankaan sitä keskeyttämättä.

Kunniajäsenille lähetettiin asiaa koskeva kirje sen jälkeen kun se oli esitelty johtokunnan kokouksessa 4.11.71.
Voidaan sanoa, että vuoden 1971 toimintojen jälkeen sukuseuran uusi liikkeellelähtö oli tosiasia.

Vuoden 1972 aikana tapahtui johtokunnan kokoonpanossa eräitä muutoksia. Uusina jäseninä tulivat Matti Ilmari Hyvärinen Helsingistä ja Ilkka Hyvärinen Anjalasta sekä Aija Hyvärinen Helsingistä. Väinö Hyvärinen luovutti Aija Hyväriselle taloudenhoitajan tehtävät ja arkiston sekä Aino Kokkoselle seuran muun arkiston.

Palattiin myös vanhaan käytäntöön, eli vuosikokous pidettiin huhtikuussa ja pikkujoulukin vuoden viimeisenä tapahtumana.

Vuosikokouspaikkana oli 20.4.72 uusi Finlandia-talo - se oli houkutellut kuitenkin vain 30 jäsentä. Merkittävä asia oli seuran uusien sääntöjen hyväksyminen. Pitkän keskustelun jälkeen ne hyväksyttiin vietäväksi edelleen sukukokouksen lopullisesti hyväksyttäväksi. Seuraavan sukukokouksen pitopaikasta keskusteltiin myös, esillä oli mm Koli ja Iisalmen - Kiuruveden alue.

Sukukokousasian kehittely jätettiin johtokunnalle, joka 24.5.72 kokouksessaan päätti jatkaa suunnittelua ja tiedusteluja. Hankkeesta kuitenkin myöhemmin luovuttiin vuoden 1973 osalta.

Viimemainitussa kokouksessa tuli esille ensi kertaa ATK:n käyttäminen sukututkimuk­sessa. Aloitteen teki Majuri Matti I. Hyvärinen, joka puolustusvoimien ATK-laitoksessa toimivana tunsi asian.

Syksyn 1972 aikana johtokunnalla oli myös "ylimääräinen" tapaaminen: Eeva Ahtisaari kutsui tutustumaan Espoon Glimsin kotiseutumuseoon!

Seuran puheenjohtaja eversti Martti Hyvärinen, samoin kuin 1950 - luvulla Risto Hyvärinen, kuului ammattikuntaan, jolla oli siirtymisvelvollisuus. Niinpä hän jo keväällä 1973 oli uudessa toimipaikassa Porissa. Vuosikokouskin jäi pitämättä 1973 - ja vuoden 1974 alussa Martti Hyvärinen pyysikin Helsingissä asuvia johtokunnan jäseniä hoitamaan seuran asioita. Näin tapahtui ja vuosikokous pidettiin 11.5.1974 varapuheenjohtaja Toivo Fr. Hyvärisen johdolla. Tuossa vuosikokouksessa Toivo sitten valittiinkin seuran uudeksi puheenjohtajaksi.





Copyright 2001Timo Jäkkö