Toiminta elpyy, 1945 - 1954.

Tasan kuukausi sen jälkeen kun sota viimein Lapin Käsivarressakin oli päättynyt (25.4.1945) kokoontui Hyväristen Sukuseura ry vuosikokoukseen ja samalla vuosijuhlaan 25.5.1945 Savolaisen osakunnan huoneistoon Helsingissä. Tilaisuus oli siinä mielessä poikkeava, että läsnä oli myös toisen suuren savolaisen suvun, Väänästen edustajat.
Vuosijuhlassa oli runsaasti ohjelmaa - ja kuten kunnon iltamissa on tapana, "lopuksi tunti tanssia"! Otettiin takaisin, mitä sotaajan tanssikiellon vuoksi oli menetetty.
Inflaatio luonnollisesti vaikutti seuran talouteen, jonka vuoksi kokous päätti jäsenmaksujen korottamisesta. (50 mk, 500 mk, ja 2000 mk).

Johtokuntaa uudistettiin ja uutena jäsenenä siihen tuli asessori Onni Hämäläinen. Nyt voitiin myös päättää sukukokouksen pitämisestä. Paikkana Kuopio ja järjestäjinä kuopiolaiset seuran jäsenet.
Seuraavana keväänä 10.5.1946 päivätyssä kiertokirjeessä kerrotaan tarkemmin Kuopion - Puutossalmen sukukokouksen 29.6-30.6.46 ohjelmas­ta.

Kaksipäiväinen sukukokous kesäkuun lopulla 1946 oli ohjelmaltaan ja läpivienniltään erittäin onnistunut. Osanottajien määrä ylitti sadan, jo Puijolla alkutapaamisessa oli lähes 80 henkilöä.





Hyväriset aloittamassa sukukokousta 29.6.1946 Puijolla.
Läsnä oli 80 henkilöä.


Ensimmäisen päivän ohjelmaan sisältyi aluksi kahvitilaisuus ( olihan jo verokahvia) ja sen jälkeen jumalanpalvelus tuomiokirkossa, saarnaajana pastori Immanuel Hyvärinen. Toisen päivän aamuna lähdettiin laivamatkalle. Ensimmäisenä kohteena oli Kiekkala ja tämän jälkeen matka jatkui Puu­tossalmelle sukukokoukseen ja sukujuhlaan. Tässä kokouksessa puhetta johti viimeistä kertaa Ilmari Hyvärinen. Hänhän oli jo aikaisemmin pyytänyt eroa esimiehen tehtävistä.
Hänen seuraajakseen valittiin johtaja Toivo Hyvärinen, sekä 1. varaesimieheksi johtaja Kalle Hyvärinen ja 2. varaesimieheksi alusta alkaen mukana ollut rouva Anna Kotivuori.

Sukujuhlassa oli runsaasti ohjelmaa, suuresta osanottajajoukosta löytyi hyviä esiintyjiä. Aivan aluksi istutettiin Puutossalmen kokoustalon pihalle sukupuu
muistuttamaan tällä suvun vanhalla paikalla tehdystä työstä.
Päivän päättyessä "Pieksänkoski"-laiva toi tyytyväiset osanottajat takaisin Kuopioon.

Sukukokouksen osanottajat saivat painetun ohjelmavihkon, jossa on mm Erkki Kemiläisen kirjoitus Hyväristen suvun vaiheista.
Tämä ensimmäinen sodanjälkeinen tapahtuma käynnisti lähes kahdeksan vuotta jatkuneen vilkkaan toiminnan.

Merkittävä saavutus oli seuraavana vuonna painoasuun saatettu Hyväristen Sukuviesti n:o 1, joka ennen vuoden loppua voitiin jakaa jäsenille. Tämä Sukuviesti on hyvä tietolähde sukuseuran alkuvaiheista. Seuraavina vuosina yritettiin sitkeästi aikaansaada seuraava sukuviestin numero. Hanke kaatui kuitenkin aina ensisijaisesti varojen puutteeseen. Ei edes Taavi Hyvärisen testamenttilahjoitus (10000 mk) riittänyt kohonneiden kustannusten vuoksi peittämään julkaisusta aiheutuvia kuluja.

Seuran johdossa tapahtui näinä vuosina useita muutoksia. Edellä on jo mainittu Ilmari Hyvärisen ero Puutossalmen kokouksessa (hänet nimitettiin seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi). Ilmari Hyvärinen kuoli 29.7.1948 ja hänen seuraajansa esimiehen tehtävissä Toivo Hyvärinen, kuoli 7.3.1949. Ensimmäinen varaesimies Kalle Hyvärinen hoitikin tämän jälkeen esimiehen tehtäviä useita vuosia. Tosin Riistaveden Kotasaaressa 2.7.1949 esimieheksi valittiin sukuseuran pitkäaikainen sihteeri Taavi T. Hyvärinen, mutta jo 4.7.1949 yllättävä kuolema kohtasi hänet. Siirryttäessä 1950-luvulle, esimie­heksi valittiin johtokunnan jäsen Risto Hyvärinen (sukuseuran ensimmäisen esimiehen Ilmari Hyvärisen poika). Hänen toimintaansa tulivat kuitenkin vaikeuttamaan lukuisat ulkomaankomennukset.

Sukukokouksia pidettiin Puutossalmen kokouksen (1946) jälkeen v 1949 Riistaveden Kotasaaressa 2-3. heinäkuuta.
Tähänkin kokoukseen valmistettiin painettu ohjelmavihko, jossa Taavi T. Hyvärinen selvittelee Hyväristen juuria.
v 1951 Leppävirran Paukarlahden kylässä Hyvärilänniemessä
v 1954 Kuopion Jännevirralla.
Kaikki sukukokoukset alkoivat Kuopiossa, mistä sitten lähdettiin varsinaiseen kokouspaikkaan, joko laivalla tai linja-autolla.

Kiertokirjeessä n:o 17 pvm:ltä 9.4.1954 johtokunta rehellisesti ilmoittaa pitäneensä hiukan lomaa, "mutta nyt toiminta on jälleen aloitettu" (ja sen jälkeenhän pidettiin mm Jännevirran sukukokous).

Johtokunnassa olivat v. 1954:
-esimies Risto Hyvärinen
-1. varaesimies Onni Hämäläinen
-2. varaesimies Viljo Olavi Hyvärinen -sihteeri sot.mest. Väinö Hyvärinen
-taloudenhoitaja Helka Hyvärinen
-varsinainen jäsen Viena Hyvärinen
-varajäsen Marga Hyvärinen

Voidaan todeta, että Jännevirran ko­kouk­seen päättyikin sukuseuran kahdeksan vuotta kes­tänyt toimelias kausi.

1955 - 1970 Hyväristen Sukuseura ry:n hil­jaiseloa kesti täydet 15 vuotta.





Copyright 2001Timo Jäkkö