Pennun
hoito-ohjeet
ja ruokinta
YLEISTÄ
Ennenkuin
pentu tulee kotiin, on sinulla hyvä olla sille valmiina ruoka- ja
juomakuppi sekä panta ja talutin. Kun pentu tulee uuteen kotiin se
tarvitsee aikaa tutustua joka paikkaan uudessa ympäristössä,
joten antakaa sen rauhassa haistella kaikkia paikkoja. Tämän
jälkeen onkin vuorossa jo ensimmäinen ateria uudessa kodissa,
jotta pentu huomaa, että täälläkin saa ruokaa.
Saksanpaimenkoira
on palveluskoira. Lähes jokaisella paikkakunnalla toimii jonkinlainen
palveluskoirayhdistys, joka pitää niin tottelevaisuus kuin maastoharjoituksiakin
, joten mene mukaan. Siellä varmaan neuvotaan niin sinua kuin koiraasikin
. Muistathan, että koulutettu koira on aina hauskempi ja yhteiskuntakelpoisempi,
kuin villinä ja vapaana juoksenteleva koira.
KOIRAN
HOITO
Koira
on hyvä madottaa 2 kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä).
Pennulle
hyvä matolääke on FLUBENOL tai AXILUR. Aikuiselle koiralle
suosittelen LOPATOL tai AXILUR-nimistä matolääkettä.
Yritä satuttaa madotukset noin 1-2 viikkoa ennen rokotuksia.
ROKOTUSOHJEET:
3
KK PENIKKATAUTI, PARVO, MAKSATULEHDUS
4
KK PENIKKATAUTI, PARVO, MAKSATULEHDUS, RABIES
12
KK PENIKKATAUTI, PARVO, MAKSATULEHDUS, RABIES
TÄMÄN
JÄLKEEN ROKOTUKSET 1-2 VUODEN VÄLEIN.
RABIES
ON YLI VUODEN IKÄISELLÄ KOIRALLA 2- VUOTTA VOIMASSA, SITÄ
EI TARVITSE OTTAA, KUIN JOKA TOINEN VUOSI. KESKUSTELE ELÄINLÄÄKÄRISI
KANSSA ASIASTA.
MUUT
TARKASTUKSET:
Nartut
tulisi LONKKAKUVATA reilun vuoden vanhana.
Urokset
18-24kk ikäisenä. Ennen lonkkakuvausta ei saa vedättää
koiralla mitään. Koiralle parasta liikuntaa pentuna on metsässä
kävely, koska epätasaisessa maastossa koira joutuu tekemään
työtä paljon enemmän kuin tasaisella kävellessä.
TÄMÄN
KAIKEN LISÄKSI TARVITSET PALJON KOIRAMAISTA MIELTÄ JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ.
ONNEA MATKAAN SINULLE JA KOIRALLESI !!!!!!!!!
JOS
ON JOTAIN KYSYTTÄVÄÄ, NIIN OTA KASVATTAJAASI YHTEYTTÄ,
JOKA MIELELLÄÄN AUTTAA SINUA JA KOIRAASI !!!!!
Kasvattajan
yhteystiedot:
KENNEL
VAUHTIANTURAN
PS.
JOS TUNNET OLOSI EPÄVARMAKSI JOSSAIN ASIASSA; OLI YÖ TAI PÄIVÄ
NIIN SOITA HETI ….
alkuun
RUUAN
KOOSTUMUS JA RAVINNON TARVE
Tärkeintä
pennun ruokinnassa ei ole ruuan määrä vaan laatu. Koiran
ravinnon tulee olla koostumukseltaan monipuolista, mutta ei liian vaihtelevaa.
Koiran ruuansulatuskanava on siten rakentunut, että se pysyy parhaiten
kunnossa, kun ruuan koostumus säilytetään mahdollisimman
samanlaisena.
Anna
koirallesi
paljon raakoja naudan luita,niistä koirasi saa kalkkia ja se
on hyväksi
hampaiden
ja leukojen kehitykselle.
Ravinnon
tarve riippuu monista seikoista. Ruuan määrään vaikuttavat
mm. Ravinnon laatu, koiran tempperamentti, liikunnan tarve ja ympäristön
lämpötila. Yllämainitut asiat muistaen on ruuan määrä
opittava pitämään pennulle sopivana ja suhteessa pennun
kokoon. Jos pentu on vilkas (pennulla korkea aineenvaihdunta) on normaaliin
ruuan määrään lisättävä enemmän
energiaa. Energian lisääminen tapahtuu käyttämällä
enemmän hiilihydraatteja (leipä, puuro) sekä enemmän
proteiineja (kunnon lihasta tehtyä jauhelihaa). Jos pentu on
taipuvainen lihomaan on pyrittävä varomaan ylimääräisten
hiilihydraattien ja proteiinien lisäämistä ravintoon.
RUOKINTAOHJE:
Pennut
ovat tähän asti syöneet 3 kertaa päivässä
NUTRON – KUIVAMUONAA, joka on liotettu kylmässä vedessä.
Yhden kerran päivässä pennut ovat syöneet jauheliha/puuron.
Iltapalaksi riittää esim. Viili ja tumman leivän palanen.
ATERIOIDEN
MÄÄRÄ:
| Pennun
ikä |
Ateria
kertoja/pv |
Ruuan
määrä/ateria |
| 2-4
kk |
3 |
2-4
kahvikuppia |
| 4-6
kk |
2 |
½
litraa |
| 6-12
kk |
1-2 |
½
- 1 litraa |
Ateriakertojen
ja ruuan määrä ovat ohjeelliset. Tarkkailemalla pentuasi
opit oikeat ruokintatavat.
Sopiva
peruskoostumus koiran ravinnolla on:
1/3
(korkeintaan) lihatuotteita (liha, kala jne.)
2/3
hiilihydraatteja (pääasiassa kypsästä viljasta)
TERVE
PENTU ON KIINTEÄ JA ENERGINEN. PENNUT RAAJAT OVAT SUORAT.
PENNUN
KARVA ON HILSEETÖN JA KIILTÄVÄ.
MUISTA
!!!!! ÄLÄ YLENSYÖTÄ PENTUASI .
alkuun
RUOKINTA-AJAT
KLO
7-8
KUIVAMUONAA,
JOKA ON HYVIN LIOTETTU. SEKOITA PIIMÄÄ TAI KERMAVIILIÄ LIOTUKSEN
JÄLKEEN. KUIVAMUONA ON AINA ANNETTAVA HYVIN LIOTETTUNA, KOSKA VASTA
VATSASSA TURPOAVA MUONA SAATTAA AIHEUTTAA KOIRALLESI VAKAVIA RUUANSULATUSHÄIRIÖITÄ.
KLO
12-13
UUNIPUUROA
TAI KEITETTYÄ TUMMAA RIISIÄ JOHON ON SEKOITETTU RAAKAA MAHAA
JA JAUHELIHAA SEKÄ KERRAN VIIKOSSA PAKASTEKALAA (RAAKANA).
KALAA
PENNULLE EI PIDÄ ANTAA LIIKAA. LIHAA KORKEINTAAN 1/3 OSA ATERIASTA
JA VILJATUOTTEITA 2/3 OSAA. KÄYTÄ SISÄELIMIÄ HARKITEN;
YLIANNOSTELTUINA SISÄELIMET AIHEUTTAVAT PENNULLESI HELPOSTI RIPULIN.
KLO
17-18
KUIVAMUONAA.
MYÖSKIN VOIT LISÄTÄ RUUANTÄHTEITÄ, KUNHAN NE EIVÄT
OLE LIIAN MAUSTETTUJA.
KLO
22-23
VIILIÄ,
PIIMÄÄ (SEKAAN RAEJUUSTOA), HAPANLEIVÄN PALA, JOSSA VÄHÄN
VOITA
(TÄMÄ
ON NS. KEVYTATERIA).
TARVITTAESSA!
1
TL MERILEVÄÄ (se mitä ei ole merilevässä niin
sitä ei tarvita)
1
TL KUIVATTUA NOKKOSTA
1
TL PÄIVÄSSÄ OMEGA 3 KALAÖLJYÄ TAI
VEHNÄNALKIOÖLJYÄ
½
TL PÄIVÄSSÄ OLUTHIIVAA PENNULLE, AIKUISELLE KOIRALLE
1 TL
½
TABL. C-VITAMIINIA (CEVI-TABS) PENNULLE, AIKUISELLE KOIRALLE 1 TABL.
1
TL OMENAVIINIETIKKAA PUOLEEN LITRAAN VETTÄ (TASAPAINOTTAA VIRTSAN
PH-ARVOA)
VALKOSIPULINKYNSI
KERRAN PÄIVÄSSÄ PALOITELTUNA RUUAN JOUKKOON
(EHKÄISEE
SISÄLOISTEN SEKÄ ULKOLOISTEN MUODOSTUMISEN).
VOI
TEHDÄ VÄLILLÄ VÄHÄN VAIHTELUA:
UUNIPUURON
SIJASTA VOIT VÄLILLÄ KEITTÄÄKIN...
RUOKAOHJE:
10 LITRAN KATTILAAN 8 LITRAA VETTÄ
2 LEVYÄ JAUHELIHAA (NOIN KILO)
1 LEVY MAHAA (NOIN PUOLI KILOA)
10 PORKKANAA
TUMMAA RIISIÄ ALLE KAKSI PUSSIA.
VOIT MYÖS LISÄTÄ KAALIA JA PURJOA YM. LISUKKEITA.
KEITÄ
VESI, LISÄÄ JAUHELIHA SEKÄ MAHA. ANNA KIEHUA. OTA
KUONA-AINEET KATTILASTA POIS, SEN JÄLKEEN LISÄÄ
PORKKANAT SEKÄ TUMMA RIISI.
ANNA
KIEHUA MIEDOLLA LÄMMÖLLÄ KUNNES PORKKANAT JA
RIISI ON KYPSÄÄ. LISUKKEET VOIT LISÄTÄ VIIMEISEKSI.
NELJÄN VILJAN PUUROSTA VOIT MYÖS TEHDÄ SEKOITUKSEN,
JÄTÄ
RIISI POIS, MUUTOIN SAMAT AINEKSET KUIN EDELLÄ.
alkuun
| Lähdemme
tutkimaan tarkemmin, mitä nämä paljon puhutut ravintoaineet
sitten ovat,mitä hyötyä niistä on ja mistä niitä
saa. |
HIILIHYDRAATIT:
Hiilihydraatit
eli sakkaridit ovat tärkein energianlähde.
MISTÄ
HIILIHYDRAATTEJA SAA???
Tärkeimmät
hiilihydraati lähteet ovat ymmärrettävästi kasvikset
(vihannekset,juurekset,peruna) sekä hedelmät, marjat, kaikki
viljat, herneet, linssit, pavut, pähkinät, siemenet, sokeri ja
hunaja. Hiilihydraatit ovat joko hajoavia tai hajomattomia. Hajoaviin kuuluvat
jakautuvat edelleen yksinkertaisiin eli monosakkarideihin ja kompleksihiilihydraatteihin
eli polysakkarideihin. Hajoamattomia ovat kuidut, joista nykyään
puhutaan paljon vatsan toiminnan ja hyvinvoinnin yhteydessä. Laadukkaampia
ovat ne hiilihydraatit, joista vapautuu energiaa hitaammin. Niihin kuuluvat
täysjyväviljat, vihannekset,peruna, pavut ja linssit. Nämä
ovat nimenomaan kompleksihiilihydraatteja, toisin sanoen tärkkellystä.
Yksinkertaiset
hiilihydraatit vapauttavat energiaa nopeasti. Niihin lukeutuvat valkoinen
sokeri, mallas ja suurin osa niin sanotuista puhdistetuista tai jalostetuista
elintarvikkeista,esim: valkoinen jauho ja siitä tehdyt ruuat sekä
valkoinen riisi. NÄMÄ JALOSTETUT
ELINTARVIKKEET ON KUORITTU PUHTAIKSI VITAMIINEISTÄ, HIVENAINEISTA
JA KUIDUISTA.
Kompleksi
hiilihydraatit ovat pitkäaikaisen energian lähde. Niiden sokeri
vapautuu hitaasti.Nämä elintarvikkeet ovat kuitupitoisia ja se
on yksi tärkeä syy, miksi sokeri vapautuu vereen hitaammin.
Viljan
raffinointi eli kuoriminen poistaa paitsi suurimman osan vitamiineja ja
hivenaineista myös kuidun.
alkuun |
KUITU:
Täysjyväviljoista
saatava kuitu on erittäin tehokas suolen puhdistaja.Moni näistä
kuiduista imee itseensä vettä ja sen mukana haitallisia bakteereita,jotka
sitten poistuvat ulosteessa.
PEKTIINIÄ
saadaan hedelmista ja marjoista,muuan muussa karpalosta,sekä joistakin
vihanneksista.
MUCILAGO
on
veteen liukeneva kuitu,kasvilima.Sen muodostama limainen,liukas massa on
hyödyllistä ummetuksen sekä koliikin ja divertkuliitin hoidossa.Tämän
kuidun lähde ovat PELLAVANSIEMENET.
ALGIINIA
löytyy merilevästä ja sitä käytetään
pääasiassa elintarvikkeiden jalostuksessa.Se on tehokas aine
joka pystyy sitomaan itseensä raskasmetalleja kuten lyijyä ja
siten poistamaan ne kehosta.
KITIINI
vaikka
se on hiilihydraatteihin kuulumaton kuitu,kannattaa mainita.Kitiini pystyy
imemään itseensä rasvoja.Kitiinikuitua on sienissä
ja hiivassa.
LIGNIINI
on toinen kuitu,joka ei lukeudu hiilihydraatteihin.Suoliston mikrofloora
eli bakteeristo pystyy valmistamaan ligiinistä kasviestrogeenia,joka
antaa suojaa hormoonista riippuvaisia syöpäsairauksia vastaan.Ligiiniä
saadaan puumaisista osista,kuten varresta ja omenan siemenkodasta,sekä
pellavansiemenistä,rukiista ja tattarista.
alkuun
PROTEINIT
ELI VALKUAISAINEET
Proteinia
tarvitaan kasvuun.Mistä proteinia saa???Yleisin lähde ovat eläinproteinit
siis liha ja lihatuotteet,maito ja maitotuotteet,veri,sisäelimet,kalat
ja kananmunat.Kasvikunta tarjoaa myös hyviä proteinin lähteitä,kuten
linssit,pavut,pähkinät ja siemenet.Myös täysviljoissa
on proteinia kuten monissa vihanneksissakin.
alkuun
RASVAT
Rasvojen
virallinen nimi on lipidi,jolla tarkoitetaan sekä kovia että
juoksevia rasvoja.On hyviä rasvoja ja on pahoja rasvoja ja molempia
tarvitaan.Mutta kuitenkin asia ei ole kiinni määrästä
vaan LAADUSTA.Mihin
rasvoja tarvitaan??Rasva on oivallinen lämmön ylläpitäjä.Ensinnäkin
rasva auttaa kuljettamaan ruuansulatuskanavan läpi rasvaliukoisia
vitamiineja A,D,E ja K sekä kalsiumia.Rasva tehostaa niiden imetymistä.Rasvan
ylisimmät lähteet.Eläinlähteitä ovat liha,lihatuotteet,rasvainen
maito,kerma,juustot,jogurtit,jäätelöt,rahka,smetana,voi
ja laardi.Kasvilähteitä ovat pähkinät,siemenet ja niistä
saadut öljyt,oliiviöljy,avokado,kookkospähkinä,rypsi,vehnänalkioöljy,hamppuöljy
ja soijaöljy.
MITÄ
TARKOITETAAN TYYDYTTYMÄTTÖMILLÄ JA TYYDYTTYNEILLÄ RASVAHAPOILLA
Ovat
rakenteeltaan erilaisia.Tyydyttynyt rasvahappo on kova ja runsaasti vetyä
sisältävä,eikä sen molekyylissä ole yhtään
kaksoissidosta.Tyydyttymättömissä rasvahapoissa on ainakin
yksi tai useampia kaksoissidoksia,niitä sanotaan monityydyttymättömiksi
ja vain yhden kaksoissidoksen käsittäviä sanotaan kertatyydyttymättömiksi.Tyydyttyneet
rasvahapot ovat kovia ja niistä hyvänä esimerkkejä
ovat voi ja laardi.Rasvahapot ovat kotoisin eläinlähteistäHyvä
esimerkki kertatyydyttymättömistä rasvahapoista on oliiviöljy,joka
jääkaapissa ollessaan sakenee.Monityydyttymättömiä
rasvahappoja on muuan muassa auringonkukkaöljy ja rypsiöljy.
OMEGA-3-
RASVAHAPOT
Alfalinoleenihappo(joskus
myös linoleenihappo) on välttämätön rasvahappo,jonka
parhaita lähteitä ovat pellavan ja hampun sekä kurputsansiemenet.Aineenvaihdun
tuloksena alfalinoleenihaposta syntyy monille tuttua EPA-rasvahappoa.Oikotie
EPA:han löytyy syömällä rasvaisia kaloja,kuten lohta,taimenta,makrillia
ja sardiinia.Kiinalainen vesikäärmeöljy on yksi parhaista
EPA:n lähteistä.
OMEGA-6-
RASVAHAPOT
Linolihappoa
on auringonkukan,hampun,pellavan,kurpitsan ja seesaminsiemenissä sekä
niiden öljyissä.Kun nautimme näitä siemeniä tai
öljyä,aineenvaihdunnan tuloksena elimistössä muodostuu
GLA-rasvahappoa eli gammalinolihappoa.Kuten aikaisemmin tämäkin
prosessi edellyttää,että paikalla ovat tarvittavat entsyymit
ja muiden muassa B6 ja bioteeni sekä sinkki ja mangnesium.ALFALINOLEENIHAPPO
JA LINOLIHAPPO OVAT SIIS TÄRKEIMMÄT JOTKA MEIDÄN ONSAATAVA
RAVINNOSTA.Käytä aina laadukkaita
KYLMÄPURISTETTUJA öljyjä.
KASVI-
JA KALARASVAT OVAT LAADULTAAN HYVIÄ
MITÄ
ON LESITTINI?
Lesittini
nimitys johtuu alun perin kreikasta ja tarkoittaa munankeltuaista.Keltuainen
onkin hyvä lesitiinin lähde,kunhan munan käyttää
keitettynä tai uppokeitettynä,sillä paistettuna suurin osa
lesitiiniä tuhoutuu.Munan ohella lesitiiniä on myös soijassa
ja maisissa.
AMINOHAPOT
Aminohappoja
on kaikkiaan 22 ja ne muodostavat loputtoman määrän yhdisteitä.On
kuitenkin 10 aminohappoa,jotka on saatava päivittäin,sillä
niitä ei elimistö pysty valmistamaan.Niitä sanotaan välttämättömiksi
aminohapoksi.Nämä ovat leusiini,lysiini,isoleusiini,treoniini,tryptofaani,metioniini,valiini
ja fenyylialaniini,kasvaville lisäksi arginiini ja histidiini.Miten
voi varmistaa, että saamme välttämättömät
aminohapot päivittäin??Sekä eläin että kasvikunta
tarjoavat monia vaihtoehtoja,jotka sisältävät runsaasti
proteiineja.Jos käyttä eläinkunnan lähteitä,kannatta
valita vähärasvaisia vaihtoehtoja,kuten vähärasvaista
lihaa,kanna kalkkunaa,kalaa,kananmunia ja vähärasvaisia maitotuotteita.Esim.soijapavut
ovat erittäin hyvä proteiininlähde.
alkuun
|
A-VITAMIINI
Parhaita
A-vitamiinin eli retionolin lähteitä ovat kalanmaksaöljy,maksa,voi,kananmunat,juusto
ja maito.Parhaita karoteenin lähteitä kaikki punaiset ja keltaiset
vihannekset ja hedelmät sekä myös tummanvihreät vihannekset,kuten
pinaatti.A-vitamiinin ja karoteenin hyviä seuralaisia ovat muut antioksidanttivitamiinit.,C
ja varsinkin E ja myös D-vitamiini.Hivenaineista näihin seuralaisiin
kuuluvat seleeni,kalsium ja varsinkin sinkki,joka auttaa vapauttamaan A-vitamiinia
maksasta.
B1
TIAMIINI
Parhaita
tiamiinin lähteitä ovat hiiva,tumma
riisi,vehnälese,täysjyväviljat,liha,kana,eräät
kalat,maito,peruna,vihreät ja keltaiset vihannekset.Sen parhaita ystäviä
ovat muut B- vitamiinit,magnesium ja mangaani.
B2
RIBOFLAVIINI
Parhaita
riboflaviinin lähteitä ovat maito ja maitotuotteet,maksa,hiiva,munat,kala
ja vihreälehtiset vihannekset.Sen parhaita ystäviä ovat
muut B- vitamiinit.
B3
NIASIINI
Parhaita
niasiinin lähteitä ovat maksa,hiiva,vehnälese,kala,liha,munat,kuivatut
hedelmät,idut ja pähkinät.Niasiinin ystäviin kuuluvat
muut B -vitamiinit ja C- vitamiini.
B5
PANTOTEENIHAPPO
Parhaat
pantoteenihapon lähteet ovat yleensä samat kuin muidenkin B-ryhmän
vitamiinien eli melkein kaikki eläi ja kasvilähteet.Sen ystäviin
lukeutuvat tietenkin muut B -ryhmän vitamiinit,biotiini ja foolihappo.
B6
PYRIDOKSIINI
Parhaita
B6- vitamiinin lähteitä ovat hiiva ,vehnälese,täysjyväviljatuotteet,maksa,munuaiset,soijajauho,tumma
riisi,peruna,maapähkinät,munat ja melassi eli tumma siirappi.Sen
ystäviin lukeutuvat tietenkin muut B-vitamiinit,magnesium ja sinkki.
B12
SYANOKOBALAMIINI
B12-vitamiinin
parhaita lähteitä ovat maksa,munuaiset,liha,munat ja maitotuotteet.Kasvikunnassa
sitä esiintyy meren kasvillisuudessa sekä joissakin valmistetuissa
vihannesruuissa,mutta uskotaan,että näistä ruoka-aineista
B12 vitamiini ei imeydy,joten vegetaristien on turvauduttava tarpeen tullen
lisäravintoaineisiin.B12 vitamiinin ystäviin lukeutuvat foolihappo
ja kalsium.
B13
OROOTTIHAPPO
B13
vitamiinia on juureksissa ja (maidon) herassa.Veden ja auringon valon tiedetään
vaikuttavan siihen haitallisesti.
B15
VITAMIINI
B15vitamiinin
lähteitä ovat hiiva,tumma riisi,täysjyväviljat sekä
kurpitsan ja seesaminsiemenet.
B17
VITAMIINI
B17
vitamiinia on pieniä määriä aprikoosin,omenan,kirsikan,persikan,luumun
ja nektariinin sydämmessä.
FOOLIHAPPO
Foolihapon
lähteitä ovat erilaiset vihreälehtiset vihannekset(kuten
pinaatti),maksa,munankeltuainen,cantalupomeloni,kurpitsa.avokado ja pavut.Foolihapon
ystäviin lukeutuvat B-vitamiinit yleensä,etenkinB12.
BIOTIINI
Biotiinin
lähteitä ovat muuan muussa hiiva,maksa,tumma riisi,munankeltuainen,maito
ja hedelmät.Biotiini toimii usein muiden B-vitamiinien yhteydessä.
KOLIINI
Koliinin
hyviä lähteitä ovat munankeltuainen,maksa,hiiva,vehnäleseet
ja vihreälehtiset vihannekset.Koliinin ystäviin lukeutuvat B5-vitamiini
ja inositoli.
INOSITOLI
Inositoli
on koliinin läheinen työkaveri.Kuten koliini sekin on lesitiinin
tärkeä aineosa ja siten myös vastuussa rasvojen ja kolesterolin
hyväksikäytöstä.Oletetaan myös,että innositolilla
on suotuisa vaikutus aivoihin ja selkäytimeen,sillä ne sisältävät
inositolia.Innossitoli kuten koliiinikin on tärkeä solukalvojen
aineosa.Inositolin puutoksen oireita saattavat olla kohonnut veren kolesteroliarvo,huonokuntoinen
iho ja valtimonkovettumistauti.Inositolia on pääasiassa samoissa
elintarvikkeissa kuin koliinia.Joissakin viljalajeissa(niiden leseissä)
se esiintyy tietyn tyyppisenä kuituna(fytiinihappo),jolla on todettu
olevan syöpää ehkäsevää vaikutusta.Tämä
on sen hyvä puoli;huono puoli on ,että se sitoo muuan mussa kalsiumia,rautaa
ja sinkkiä estäen täten niiden imetymistä.Jos viljavalmisteisiin
on käytetty esimerkiksi hiivaa,tämä kuitu ei ole aktiivinen.
C-VITAMIINI
Parhaat
C-vitamiinin lähteet ovat vihannekset,perunat,hedelmät ja marjat.C-vitamiinin
ystäviin lukeutuvat bioflavonoidit.
D-VITAMIINI
Parhaat
D-vitamiinin lähteet ovat kalanmaksaöljy,lohi,silli,sardiini,voi
ja munankeltuainen.Sitä on pieniä määriä myös
vihreälehtisissä vihanneksissa.A-,C- ja E-vitamiinit suojaavat
D-vitamiinia.
E-VITAMIINI
Parhaat
E-vitamiinin lähteet ovat vehnänalkio,monityydyttmättömät
kasviöljyt,kala,munat,vihreät vihannekset,täysjyväviljat,voi
ja vehnänidut.E-vitamiinin ystäviin lukeutuvat seleeni ja C-vitamiini.
K-VITAMIINI
Varmistaakseen
K-vitamiinin imeytymisen on hyvä sisällyttää ruokavalioonsa
päivittäin kasviöljyä,piimää tai jugurttia.Parhaat
K-vitamiinin lähteet ovat kaaliperheen jäsenet,myös kukkakaali,sekäjugurtti,munankeltuainen,kalanmaksaöljy,kasviöljyt
ja vihreä tee.
P-VITAMIINI
JA FLAVONOIDIT
Klorofylli
eli lehtivihreä on yksi vehnän-jaohraitujen tärkeimmistä
aktiivisista aineosista,kuten taas oranssit,keltaiset ja punaiset elintarvikkeet
sisältävät karotenoideja,kuten beetakaroteenia.Vaikka näitä
ei pidetäkkään välttämättöminä
ravintoaineina,jotkin niistä ovat huomattavasti tehokkaaampia antioksidantteja
kuin C-vitamiini ja niillä on muitakin terveyttä edistäviä
vaikutuksia.Ne toimivat pääasiassa tukemalla antioksidanttivitamiinia.Bioflavonoideja
on jaettu ryhmiin,joista ehkä eniten kiinnostusta on herrättänyt
ryhmä nimeltä flavonoidit.Näistä on tunnistettu jo
satoja eri tyyppejä hedelmistä,sitrushedelmien kuoren sisäpinnasta(valkoinen
osa),vihanneksista,pähkinöistä,siemenistä,kasvien lehdistä,kukista,ohrasta
ja tietynlaisen männynkuoresta.Flavonoidit on edelleen jaettu suurpiirteisesti
kahteen ryhmään,antosyanidit ja antoksantiinit.Edelliset on tunnistettavissa
helposti värinsä puolesta,sillä niitä esiintyy punaisissa,sinisissä
ja violeteissa elintarvikkeissa.Näihin lukeutuvat monet kotimaiset
marjamme,kuten mustikka,puolukka ja karpalo ja monet puutarhamarjamme.Myös
punajuuri ja punaiset viinirypäleet ovat runsaita antosyanidilähteitä.Marjojen
ja punajuuren lisäksi antosyanideja on greipinsiemenissä sekä
kukissa,esimerkiksi unikossa,malavassa,ruiskaunokissa,pionissa ja salkoruusussa
sekä ruusunlehdissä.Monia näistä käytetään
luonnonlääkkeenä.Antoksantiinit puolestaan ovat edustettuina
vähemmän värikkäissä vihanneksissa,kuten perunassa
ja keltasipulissa.
alkuun
HIVENAINEET
KALSIUM
Kalsiumin
parhaita lähteitä ovat maito ja maitotuotteet,seesamin ja auringonkukansiemenet,soijapavut,pähkinät
ja vihreät vihannekset.Ystäviin lukeutuvat vitamiinit D,A ja
C ,mahahappo,mangnesium ja proteiinit.
FOSFORI
Tärkeimmät
fosforin lähteet ovat liha,munat,kala,täysjyväviljat,raat
vehnänalkiot,pähkinät ja siemenet.Ystäviin lukeutuvat
kalsium ja D-vitamiini.
KALIUM
Kaliumin
parhaat lähteet ovat sitrushedelmät,vihreät lehtimäiset
vihannekset,banaani,peruna,tomaatti ja ananas.Kaliumin ystäviin lukeutuvat
magnesium,joka auttaa sitä pysymään solun sisällä,sekä
B6- vitamiinia.
KLOORI
Klooria
saadaan tarpeeksi ruokasuolasta ja juoma vedestä,jos sitä on
veteen lisätty.Myös oliivit sisältätvät klooria.On
myös tärkeä tietää,että klooripitoisen veden
runsas käyttö tuhoaa E-vitamiinia elimistöstä.Kloorilla
saattaa olla haitallinen vaikutus myös suolistobakteereihin,joten
asidofilusjogurtin säännöllinen käyttö on hyväksi,jos
juo
klooripitoista vettä.
NATRIUM
Hyviä
natriumin lähteitä ovat suola,äyriäiset,liha,juurekset
etenkin porkkana ja voikukan lehdet.Ystäviin lukeutuu D-vitamiini.
MAGNESIUM
Parhaat
magnesiumin lähteet ovat soijapavut,täysjyväviljat,pähkinät,vihreät
vihannekset,omenat,viikunat,persikat ja aprikoosi.Ystäviksi lukeutuvat
vitamiinit C,D ja B6 sekä kalsium ja fosfori ,kuten myös proteiinit.
RIKKI
Parhaita
rikin lähteitä ovat liha,munat,sipuli,valkosipuli,kaali,pavut,seesaminsiemenet,pähkinät
ja tumma siirappi.Ystäviin lukeutuvat proteiinit
RAUTA
Raudan
hyviä lähteitä ovat maksa,munuaiset,punainen liha,munankeltuainen,tumma
siirappi,kuivatut persikat,rusinat ja luumut,vehnänalkiot,pinaatti
ja auringonkukan siemenet.Ystäviin lukeutuvat C -vitamiini,B12 ja
B6 -vitamiinit.
SINKKI
Parhaita
sinkin lähteitä ovat raaat osterit,liha,kala,raaat vehnänalkiot,sienet,kurpitsansiemenet,munankeltuainen
ja kuivatut pavut.Sinkin ystäviin lukeutuvat B6,B12 ja A-vitamiinit
sekä kalsium ja mahansuolahappo.
MANGAANI
Hyviä
mangaanin lähteitä ovat muuan muassa tee,riisi ja vehnänleseet,mantelit,kaura,ohra,ruis,vihreälehtiset
vihannekset,herneet sekä mausteneilikka ja inkivääri.Ystäviin
lukeutuvat kalsium,sinkki sekä vitamiinit E ja B1.
SELEENI
Parhaat
seleenin lähteet ovat raaat vehnänalkiot,tonnikala,sipuli,siemenet
ja pähkinät.Ystäviin lukeutuvat E -vitamiini sekä muut
antioksidanttivitamiinit A ja C.
JODI
Parhaita
jodin lähteitä ruokasuolan lisäksi ovat merilevä,sipuli,osterit
ja kala.
KROMI
Parhaita
kromin lähteitä ovat täysjyvävilja,puhdistamaton ruokosokeri,raaat
vehnänalkiot,riisileseet ja pippuri.Ystäviin lukeutuvat B3-vitamiini.
|
| alkuun |

|